Kulma on kahden samasta pisteestä alkavan puolisuoran rajoittama tason osa.
Kun piirretään kulma, jakautuu taso kahteen kulmaan. Jos erikseen ei toisin mainita, tarkoitetaan pienempää syntyvistä kulmista. Kulman osat ovat kärki ja kyljet. Kun katsotaan kulman kärjestä sen aukeamaan, on oikealle jäävä kylki kulman oikea kylki ja vastaavasti vasemmalle jäävä kylki on kulman vasen kylki.
Kulma nimetään usein kreikkalaisella kirjaimella α, β, γ, δ…
(luetaan: alfa, beeta, gamma, delta).
Kulma voidaan nimetä myös sen kärjen ja sen molemmilta kyljiltä valittujen pisteiden mukaan tai pelkästään kärkipisteen avulla. Kulmia mitataan asteina.
Nimeäminen kylkien pisteiden mukaan: APB tai ∠APB
Nimeäminen kärkipisteen mukaan: kulma P tai ∠P
Kulmien nimityksiä
Edellä olevat kulmat esiintyvät rajakulmina, kun kulmia luokitellaan niiden suuruuden perusteella koveriin ja kuperiin kulmiin. Koverat kulmat jaetaan edelleen kahteen luokkaan, joiden rajana on suorakulma.
Kulmien luokittelu
Kulman suuruuden mittaaminen piirtokolmiolla
Koverat kulmat saadaan mitatuksi piirtokolmiolla suoraan. Piirtokolmio asetetaan tarkasti kulman päälle ja asteluku luetaan toisen kyljen kohdalta. Piirtokolmiossa on kaksi asteikkoa, joista valitaan se, joka alkaa kulman ensimmäisen kyljen kohdalta. Virheellisen asteikon valinnalta välttyy, kun pitää mielessä miltä terävät ja tylpät kulmat näyttävät ja millä välillä niiden astelukujen on oltava.
Esimerkki 1.
Mitataan kulman β asteluku.
Kyseessä on kupera kulma, jonka astelukua ei voida mitata suoraan piirtokolmiolla. Mitataan ensiksi täydestä kulmasta puuttuva terävän kulman osuus. Kun tämä vähennetään 360°:sta, saadaan kysytty kulma.
Kulman puolittaja on puolisuora, joka jakaa kulman kahteen yhtä suureen osaan.
Kulman puolittaminen piirtokolmiolla
Kulma voidaan puolittaa piirtokolmion avulla.
Avoin matematiikka 7Osio 2: Kuvioiden luokittelua ja pinta-aloja23.5.2014