Maapallon väestönkasvu

Maa­pal­lol­la asuu täl­lä het­kel­lä (2014) ar­vi­ol­ta 7,1 mil­jar­dia ih­mis­tä. Väki­lu­kuun vai­kut­taa tar­kas­tel­ta­val­la aika­vä­lil­lä se, pal­jon­ko lap­sia syn­tyy ja vas­taa­vas­ti se, pal­jon­ko ih­mi­siä kuo­lee. Näi­den kah­den luku­mää­rien ero­tus­ta sa­no­taan po­si­tii­vi­ses­sa ta­pauk­ses­sa luon­nol­li­sek­si vä­es­tön li­säyk­sek­si ja ne­ga­tii­vi­ses­sa ta­pauk­ses­sa luon­nol­li­sek­si vä­es­tön vä­he­ne­mi­sek­si.

Vä­es­tö­en­nus­tei­den laa­ti­mi­seen käy­te­tään ma­te­maat­ti­sia mal­le­ja. Maa­pal­lon väki­lu­vun sa­no­taan kas­va­van eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti eli kor­koa ko­rol­le –peri­aat­teen mu­kai­ses­ti. Pie­ni­kin jat­ku­va kas­vu­vauh­ti kak­sin­ker­tais­taa väki­lu­vun yl­lät­tä­vän no­pe­as­ti. Esi­mer­kik­si jos vuo­tui­nen kas­vu oli­si 4,0 %, niin maa­il­man väki­luku kak­sin­ker­tais­tui­si 18 vuo­des­sa. Vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä kas­vu­no­peus aset­tui ny­kyi­seen 1,2 pro­sent­tiin vuo­des­sa.

Suo­men vä­es­tö­mää­rä on kas­va­nut vuo­sit­tain 1700-lu­vun puo­les­ta vä­lis­tä läh­tien, lu­kuun ot­ta­mat­ta muu­ta­mia poik­keuk­sel­li­sia vuo­sia. Suu­rim­mat vä­es­tön­me­ne­tyk­set oli­vat näl­kä­vuo­si­na 1866 – 1868 ja vii­mei­sim­mät vä­es­tö­tap­pi­ot ko­et­tiin vuo­si­na 1969 ja 1970, jol­loin mo­net suo­ma­lai­set muut­ti­vat Ruot­siin. Vii­me vuo­si­na vä­es­tön­kas­vu on hi­das­tu­nut ja se näyt­tää vä­hi­tel­len py­säh­ty­vän, min­kä jäl­keen väki­lu­kum­me al­kaa vuo­sit­tain pie­nen­tyä. Tu­le­vai­suu­des­sa Suo­men vä­es­tön­ke­hi­tys riip­puu­kin mer­kit­tä­väs­ti maa­han­muut­ta­jien mää­räs­tä.

Ää­rel­li­sel­lä maa­pal­lol­la voi elää vain ää­rel­li­nen mää­rä ih­mi­siä. Jos maa­pal­lon vä­es­tön­kas­vua ei saa­da py­säh­ty­mään, li­sään­tyy puu­te ra­vin­nos­ta, juo­ma­kel­poi­ses­ta ve­des­tä ja muis­ta luon­non­va­rois­ta. Vah­vem­mat vä­es­tö­ryh­mät tu­le­vat puo­lus­ta­maan omia etu­jaan ja tar­vit­se­maan­sa elin­ti­laa, mikä joh­taa hei­kom­pien alis­ta­mi­seen ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa tois­tu­viin so­tiin.

Puo­let maa­il­man vä­es­tön­kas­vus­ta ta­pah­tuu kuu­des­sa maas­sa, jot­ka ovat In­tia, Kii­na, Pa­kis­tan, Ni­ge­ria, Bang­la­desh ja In­do­ne­sia. In­do­ne­si­as­sa ja Kii­nas­sa vä­es­tö kas­vaa kui­ten­kin hi­taam­min kuin ke­hi­tys­mais­sa kes­ki­mää­rin. Lä­hes kai­kis­sa ke­hi­tys­mais­sa on ryh­dyt­ty toi­meen, jot­ta vä­es­tön­kas­vu saa­tai­siin kään­net­tyä las­kuun. Suh­tau­tu­mi­nen per­he­suun­nit­te­luun on kui­ten­kin kult­tuu­ri­si­don­nais­ta. Esi­mer­kik­si In­ti­as­sa per­heen koko on va­ral­li­suut­ta mit­taa­va ja per­heen so­si­aa­li­tur­vaa ta­kaa­va te­ki­jä. Kii­nas­sa vä­es­tön­kas­vun hi­das­tu­mis­ta on ta­voi­tel­tu an­ta­mal­la yksi­lap­sis­ten per­hei­den van­hem­mil­le pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja elä­ke-etu­ja. Myös ai­no­at lap­set ovat saa­neet etu­ja opis­ke­lu­paik­ko­jen haus­sa. Jos per­hee­seen on syn­ty­nyt enem­män lap­sia, on sii­tä an­net­tu sak­ko­ja. Maa­seu­dul­la yh­den lap­sen peri­aat­tees­ta on jous­tet­tu sii­nä ta­pauk­ses­sa, jos en­sim­mäi­nen lap­si on ol­lut tyt­tö. Tiu­kas­ta vä­es­tö­po­li­tii­kas­ta joh­tu­en poi­ka­las­ten osuus on kas­va­nut.