Monimutkaisempien yhtälöiden ratkaiseminen pelkästään päättelemällä on hankalaa, joten on tarpeen opetella systemaattinen yhtälöiden ratkaisutapa. Siinä yhtälö muutetaan muotoon, jossa vasemmalla puolella esiintyy ainoastaan muuttuja ja oikealla puolella on vain vakiotermejä eli lukuja.
Kun yhtälöä ratkaistaan, kirjoitetaan ratkaisuvaiheet allekkain siten, että yhtälöiden yhtäsuuruusmerkit ovat kohdakkain. Yhtäsuuruusmerkkien kohdalle voidaan kuvitella seinämä, jonka toisella puolella ovat sallittuja ainoastaan muuttujat ja toisella puolella vakiot. Termeillä on lupa siirtyä seinämän ohi ainoastaan, jos ne vaihtavat etumerkkiä. Tämän perustuu siihen, että vastalukujen ja vastatermien summa on nolla. Jos jokin termi halutaan poistaa yhtälön toiselta puolelta, on sille puolelle lisättävä kyseisen termin vastatermi. Tasapainon säilymiseksi on samainen vastatermi myös lisättävä yhtälön toiselle puolelle. Jos yhtälön molemmilla puolilla on jossakin ratkaisuvaiheessa täsmälleen sama termi, ne kumoavat toisensa ja ne voidaan välittömästi poistaa.
Kun muuttujat ja vakiot ovat omilla puolillaan sekä samanmuotoiset termit yhdistetty, on usein vielä poistettava muuttujan kerroin. Kertolaskun käänteistoiminto on jakolasku, joten kertoimesta päästään eroon jakamalla yhtälön molemmat puolet kyseisellä luvulla. Esimerkiksi merkintä yhtälön perässä tarkoittaa, että yhtälön molemmat puolet jaetaan seuraavaksi kahdella.
Saatu ratkaisu on aina tarkistettava. Tarkistus tapahtuu siten, että ratkaisu sijoitetaan alkuperäiseen yhtälöön. Laskutoimitukset suoritetaan erikseen yhälön molemmilla puolilla. Termien puolelta toiselle siirtoja ei siis tässä vaiheessa enää tehdä. Jos yhtälön oikealle ja vasemmalle puolelle tulee laskutoimitusten jälkeen sama luku eli saadaan tosi yhtälö, on ratkaisu oikea.
Esimerkki 1.
Ratkaistaan yhtälö x – 2 = 5.
Esimerkki 2.
Ratkaistaan yhtälö 7x +1 = 6x + 4.
Esimerkki 3.
Ratkaistaan yhtälö 5x + 1 = 2x – 2.
Avoin matematiikka 8Osio 1: Yhtälöitä ja prosentteja4.6.2014
Systemaattinen yhtälöiden ratkaisutapa