Missä kaikkialla kultainen leikkaus esiintyy?

Kul­tai­nen leik­kaus (lat. sectio aurea) on ma­te­maat­ti­nen suh­de, joka tar­koit­taa ja­nan ja­koa si­ten, että pie­nem­män osan suh­de suu­rem­paan on sama kuin suu­rem­man osan suh­de koko ja­naan.

Py­tha­go­ra­lais­ten ar­vel­laan kek­si­neen kul­tai­sen leik­kauk­sen 500-lu­vul­la eKr. Idea on to­den­nä­köi­ses­ti läh­te­nyt sään­nöl­li­ses­tä vii­si­kul­mi­os­ta, pentagonista. Kun vii­si­kul­mi­ol­le piir­re­tään lä­vis­tä­jät syn­tyy nii­den leik­kaus­pis­tee­seen uusi sään­nöl­li­nen pentagon. Piir­tä­mis­tä voi­daan jat­kaa lo­put­to­miin. Vii­si­kul­mi­oi­den lä­vis­tä­jät ja­ka­vat toi­sen­sa kul­tai­sen leik­kauk­sen suh­tees­sa.

Kul­tai­nen leik­kaus esiin­tyy mo­nis­sa eri yh­teyk­sis­sä: Fibonaccin lu­ku­jen kah­den pe­räk­käi­sen lu­vun suh­de lä­hes­tyy kul­tai­sen leik­kauk­sen suh­det­ta. Tai­tees­sa kul­tais­ta leik­kaus­ta on käy­tet­ty pal­jon. Se on koh­ta jo­hon ih­mis­sil­mä mie­lel­lään kat­soo. Usein miel­lyt­tä­vim­mik­si ih­mis­kas­voik­si­kin va­li­taan sel­lai­set, joi­den suh­teet vas­taa­vat kul­tais­ta leik­kaus­ta par­hai­ten. Ai­koi­naan kul­tai­seen leik­kauk­seen lii­tet­tiin myös mys­ti­siä ja ju­ma­lal­li­sia piir­tei­tä.

Kul­tai­nen leik­kaus on ku­van som­mit­te­lua hel­pot­ta­va me­ne­tel­mä, jota voi so­vel­taa piir­rok­sis­sa, maa­lauk­sis­sa sekä valo- ja vi­de­o­ku­vauk­ses­sa. Jos esi­mer­kik­si tär­ke­äs­sä ase­mas­sa ole­va hah­mo si­joi­te­taan kes­kel­le maa­laus­ta, tu­lee maa­lauk­ses­ta hel­pos­ti köm­pe­lön ja elot­to­man nä­köi­nen. Ko­ko­nai­suu­des­ta saa­daan sen si­jaan kiin­nos­ta­vam­pi ja tasa­pai­noi­sem­pi, jos hah­mo si­joi­te­taan kul­tai­sen leik­kauk­sen mu­kai­ses­ti. Jo re­nes­sans­sin tai­tei­li­jat käyt­ti­vät kul­tais­ta leik­kaus­ta tuo­maan tai­de­te­ok­siin­sa es­teet­tis­tä har­mo­ni­aa. Kuu­lui­sis­ta tai­tei­li­jois­ta mm. Le­o­nar­do da Vinci tut­ki tark­kaan ih­mi­sen ja yleen­sä luon­non mit­ta­suh­tei­ta. Hän kek­si pers­pek­tii­vin ja so­vel­si kul­tais­ta leik­kaus­ta useis­sa töis­sään, mm. kuu­lui­sas­sa Mona Li­sas­sa, Py­häs­sä eh­tool­li­ses­sa sekä kes­ken jää­nees­sä Hieronymuksessa.

Var­hai­sin kul­tai­sen leik­kauk­sen so­vel­lus ark­ki­teh­tuu­ris­sa on an­tii­kin ajal­ta pe­räi­sin ole­va Parthenonin temp­pe­li Atee­nas­sa. Uu­dem­pi luo­mus on YK:n pää­ra­ken­nus New Yor­kis­sa. Se val­mis­tui v.1952.