Miten maapallo kiertää aurinkoa ympäri?

Maa­pal­lo ei kier­rä Au­rin­koa ym­pä­ri ai­van ym­py­rän muo­tois­ta ra­taa. 1600-lu­vun alus­sa Jo­han­nes Kep­ler ha­vait­si, että pla­neet­to­jen kier­to­ra­dat Au­rin­gon ym­pä­ri ovat el­lip­se­jä eli li­tis­ty­neen ym­py­rän muo­toi­sia ja nii­den toi­ses­sa polt­to­pis­teet­tä si­jait­see au­rin­ko. Ve­nuk­sen kier­to­rata on lä­hin­nä ym­py­rää, soi­kein rata on puo­les­taan Plu­tol­la.

Klik­kaa kuva suu­rem­mak­si!

Kaik­ki pla­nee­tat kier­tä­vät Au­rin­koa sa­maan suun­taan, Au­rin­gon poh­jois­na­val­ta kat­sot­tu­na vas­ta­päi­vään. Pla­nee­tan kier­to­aika Au­rin­gon ym­pä­ri mää­rää ky­sei­sen pla­nee­tan vuo­den pi­tuu­den: Ly­hyin vuo­si, 88 päi­vää, on Mer­ku­riuk­sel­la, pi­sin, noin 248 vuot­ta, kää­pi­ö­pla­neet­ta Plu­tol­la. Maa­pal­lon vuo­si on tar­kal­leen 365,26 päi­vää.

Tie­sit­kö, ett­ei Maa­pal­lon no­peus­kaan ole koko ajan sama? Kun Maa­pal­lo siir­tyy pis­tees­tä A pis­tee­seen B ku­luu sii­hen yhtä pal­jon ai­kaa, kun jos Maa­pal­lo siir­tyy pis­tees­tä C pis­tee­seen D. Pis­tei­den A ja B sekä Au­rin­gon muo­dos­ta­man alu­een pin­ta-ala sitä vas­toin on yhtä suu­ri kuin Au­rin­gon ja pis­tei­den C ja D muo­dos­ta­man alu­een pin­ta-ala. Kos­ka mat­ka pis­tees­tä A pis­tee­seen B on pal­jon pi­tem­pi kuin mat­ka pis­tees­tä C pis­tee­seen D, täy­tyy Maa­pal­lon kul­kea huo­mat­ta­vas­ti no­pe­am­min lä­hel­lä Au­rin­koa. Tämä voi­daan se­lit­tää kap­pa­lei­den veto­voi­man pe­rus­teel­la. Kun Maa on lä­hel­lä Au­rin­koa, ve­tää Au­rin­ko sitä voi­mak­kaam­min puo­leen­sa. Jot­ta Maa­pal­lo sil­ti py­syi­si ra­dal­laan, eikä muut­tai­si suun­taan­sa koh­ti au­rin­koa, on sen kul­jet­ta­va no­pe­am­min.

Sa­maa la­kia nou­dat­ta­vat myös au­rin­ko­kun­nan ulko­puo­lel­ta tu­le­vat pyrs­tö­täh­det ja sa­maan ta­paan Kuu kier­tää Maa­pal­loa ym­pä­ri.