Lukujono 1, 2, 4, 8, 16, 32, … on esimerkki geometrisesta lukujonosta. Siinä kukin termi saadaan kertomalla edellinen luvulla 2. Tällaista jonoa, jossa termi saadaan edellisestä kertomalla se samalla vakiolla, sanotaan geometriseksi lukujonoksi.
Tarkastellaan geometrisen lukujonon yleisen termin an esittämistä lukujonon ensimmäisen termin a1 ja vakion q avulla
a2 = a1q
a3 = a2q = a1qq = a1q2
a4 = a3q = a1qqq = a1q3
an = a1qn-1
Geometrisessa lukujonossa kahden peräkkäisen termin suhde on vakio. Geometrisen jonon yleinen termi on
an = a1qn-1
missä a1 on lukujonon ensimmäinen termi ja q suhdeluku.
Esimerkki 1.
Bakteerit lisääntyvät jakautumalla kahtia. Eräitä bakteereja on aluksi 10 kpl ja niiden lukumäärä kaksinkertaistuu tunnin välein. Bakteerin lukumäärää voidaan kuvata lukujonon avulla
10, 20, 40, 80, 160, …
Kyseessä on geometrinen lukujono, jonka ensimmäinen termi on a1 = 10 ja suhdeluku q = 2.
a) Muodostetaan lukujonon yleinen termi
an = 10 · 2n-1
b) Lasketaan, paljonko bakteereita on 20 tunnin kuluttua
a20 = 10 · 220-1 = 5 242 880
Esimerkki 2.
Heikki talletti tililleen 1500 €. Tilin vuotuinen korko oli 3,0 %, joten jokaisena vuonna talletus kasvaa 1,03-kertaiseksi. Tilillä oleva rahamäärä voidaan kuvata geometrisena jonona:
Lukujonon ensimmäinen termi on a1 = 1500 € · 1,03 = 1545 € ja suhdeluku q = 1,03.
a) Muodostetaan lukujonon yleinen termi:
an = 1545 € · 1,03n-1.
b) Lasketaan, paljonko Heikillä on säästöjä 10 vuoden kuluttua:
a10 = 1545 € · 1,0310-1 = 2015, 87 €
Avoin matematiikka 9Osio 1: Lausekkeita ja funktioita5.6.2014