Populaatioekologiaa

Esimerkkejä ja lähteitä

Aarne Hagman: Blogijuttu

27. tou­ko­kuu­ta 2010

Ko­ti­lo­in­vaa­sio

Ko­ti­loi­den Suo­men val­loi­tuk­ses­ta on uu­ti­soi­tu jo use­am­man vuo­den ajan. Tä­nään olin pyö­rä­ret­kel­lä Kuo­pi­on Savi­lah­des­sa ja ko­ti­loi­ta oli maas­sa suo­ras­taan röyk­ki­öi­nä. Leh­to­ko­ti­lok­si ne tun­nis­tin. Tämä laji on vä­hi­tel­len le­vit­täy­ty­nyt alku­pe­räi­sil­tä asuin­si­joil­taan ran­nik­ko­seu­dun leh­dois­ta yhä poh­joi­sem­mak­si. Ku­ten vi­de­ol­ta­kin nä­kyy ne ovat to­del­la kaik­ki­ruo­kai­sia! Leh­to­ko­ti­los­ta­kin saat­taa olla to­del­lis­ta hait­taa puu­tar­hois­sa ja puis­tois­sa. Var­si­nai­sek­si  rie­sak­si on äi­ty­nyt tu­lo­kas­laji es­pan­jan­siru­e­ta­na, jos­ta ei tah­do pääs­tä eroon mil­lään.Suo­tui­sis­sa olois­sa la­jin po­pu­laa­ti­on yk­si­lö­mää­rä saat­taa kas­vaa suu­rek­si. Kuo­pi­on Savi­lah­des­sa oli tou­ko­kuus­sa 2010 leh­to­ko­ti­loi­ta suo­ras­taan kasa­päin

Muu­ra­hais­ten pe­säs­sä syn­tyy elo­kuus­sa li­sään­ty­mis­ky­kyi­siä, sii­vel­li­siä yk­si­löi­tä, jot­ka sit­ten läh­te­vät pa­riu­tu­mis­len­nol­le. Näi­tä ”len­to­muu­ra­hai­sia” voi läm­pi­mä­nä kesä­il­ta­na olla sa­mal­la pai­kal­la to­del­la run­saas­ti: YouTube

Val­ko­pos­ki­han­hi on esi­merk­ki la­jis­ta, joka on le­vit­täy­ty­nyt uu­teen, sil­le alun­pe­rin vie­raa­seen elin­ym­pä­ris­töön. Niin­pä nii­tä lai­dun­taa mm. Hel­sin­gin ja Es­poon vi­her­a­lu­eil­la ny­kyi­sin sa­ta­ma­ää­rin:

 Sopulijuttu

sun­nun­tai 18. syys­kuu­ta 2011

Ope­tuk­sel­li­ses­ti tämä jut­tu on si­kä­li ajan­koh­tai­nen, että bi­o­lo­gi­an 1. kurs­sil­la on juu­ri kä­si­tel­ty po­pu­laa­ti­o­e­ko­lo­gi­aa. La­pis­sa on tänä vuon­na seu­rat­tu ihan konk­reet­ti­ses­ti tun­tu­ri­so­pu­lin suu­ria kan­nan­vaih­te­lu­ja.
Tä­män­vuo­ti­nen la­jin jouk­ko­va­el­lus ei yllä mää­räl­tään vii­mei­sim­män mer­kit­tä­vän suu­ren esiin­ty­mi­sen ta­sol­le, joka oli 1969-1970. On so­pu­lei­ta kui­ten­kin nor­maa­li­mää­rää huo­mat­ta­vas­ti enem­män ja huo­mi­o­ta he­rät­tä­väs­ti tun­tu­reil­la vi­pel­tä­nyt.
His­to­ri­an vai­kut­ta­vin so­pu­li­va­el­lus, jos­ta on säi­ly­nyt myös sen ko­ke­nei­den vä­rik­käi­tä ku­vauk­sia oli vuon­na 1903. Ky­sees­sä on niin mer­kil­li­nen ja osin mys­ti­nen­kin luon­non­il­miö, että se on saa­nut ai­koi­naan jopa en­nus­mer­kil­li­sen tul­kin­nan: Sitä on pi­det­ty tu­le­van suu­ren so­dan en­nus­tee­na. Kun isoim­mat va­el­luk­set ovat sat­tu­neet noin 30 vuo­den vä­lein – ihan niinkuin suu­rim­mat so­dat­kin , on ym­mär­ret­tä­vää, että ih­mi­nen on mie­les­sään yh­dis­tä­nyt nämä asi­at toi­siin­sa.

Ai­koi­naan Disneyn luon­to­fil­mit oli­vat alan­sa eh­do­ton­ta huip­pua eikä alal­la oi­ke­as­taan mui­ta vie­lä ol­lut­kaan. Muis­tan it­se­kin, mi­ten näi­tä fil­me­jä käy­tiin elo­kuva­te­at­te­ris­sa kat­so­mas­sa. So­pu­lien va­el­lus erään­lai­se­na spek­taak­ke­li­na oli tie­tys­ti Disneylle mie­lui­nen aihe. En ole ky­seis­tä fil­miä näh­nyt, mut­ta olen jos­tain lu­ke­nut, että sii­nä oli­vat mu­ka­na so­pu­lien va­el­luk­seen sen ajan tie­teel­li­si­nä fak­toi­na lii­te­tyt, nyt­tem­min ku­mo­tut dra­maat­ti­set sei­kat. Ol­tiin sitä miel­tä, että so­pu­lit kul­ke­vat mää­rä­tie­toi­ses­ti eteen­päin ja jopa lau­man­sa joh­ta­jaa epä­röi­mät­tä seu­ra­ten.
Noi­na ai­koi­na luon­to­fil­mien te­ke­mi­nen oli aika ta­val­la eri­lais­ta ver­rat­tu­na vaik­ka­pa alan eh­dot­to­man auk­to­ri­tee­tin, Da­vid Attenboroughin do­ku­ment­tei­hin ver­rat­tu­na.

Jäl­keen­päin on pal­jas­tu­nut, että mo­net Disneyn fil­mien dra­maat­ti­set koh­tauk­set on la­vas­tet­tu ja jopa ku­vat­tu stu­di­os­sa. Tiet­tä­väs­ti tosi ta­ri­na ker­too, että so­pu­li­fil­miin piti saa­da myös to­del­la kos­ket­ta­va ti­lan­ne, jos­sa suu­ri so­pu­li­lau­ma ryn­tää joh­ta­jaan­sa seu­ra­ten suo­raan vuo­non lai­dal­le ja pu­to­aa siel­tä alla ole­vaan me­reen, “jouk­ko­itse­mur­haan”.
Tämä koh­taus ku­vat­tiin stu­di­os­sa, mis­sä mer­ta mal­la­si iso vesi­al­las, jon­ka lai­dal­le oli ra­ken­net­tu ja maa­lat­tu nor­ja­lai­nen vuo­no­mai­se­ma. So­pu­lit hä­tis­tel­tiin hyppämään ve­teen ja ne sit­ten ke­rät­tiin uima­sil­taan tal­teen ja kui­vat­tiin uut­ta hyp­pyä var­ten. Näin saa­tiin ai­kaan tar­peek­si suu­ri lau­ma ku­vat­ta­vak­si – Että täm­möi­siä “luon­to­stunt­te­ja” oli sii­hen ai­kaan elo­ku­vas­sa käy­tös­sä.

Täs­tä­pä aja­tus pumpsahti nyky­ai­kaan: Tus­kin­pa ny­ky­ään enää tuom­moi­nen fuskaaminen me­nee läpi. Mut­ta eipä täs­sä ole ko­vin kau­an ai­kaa sii­tä, kun pal­jas­tui, että Si­pe­ri­an luon­nos­ta ker­to­vas­sa ar­vos­te­tus­sa, tele­vi­si­os­sa­kin näy­te­tys­sä sar­jas­sa esiin­ty­vät kar­hut oli itse asi­as­sa ku­vat­tu Suo­mes­sa.

Vie­lä jos muis­tel­laan men­nei­tä ja Suo­men po­liit­ti­sia “va­el­luk­sia”: Pre­si­dent­ti Koi­vis­to käyt­ti em. so­pu­lien käyt­täy­ty­mis­tä ver­tai­lu­koh­ta­na, kun hän ar­vos­te­li leh­ti­mies­ten ta­paa, jos­sa (siis hä­nen mie­les­tään) joku kek­sii hy­vän ja myy­vän ai­heen ja muut “so­pu­lit” sit­ten seu­raa­vat pe­räs­sä.
No! Täs­sä mie­les­sä mi­nä­kin olen so­pu­li, kos­ka en minä tä­män ju­tuin ai­het­ta ihan suo­raan itse hok­san­nut, vaan vi­rik­kee­nä oli mm.  ar­tik­ke­li: Ant­ti Halkka; Va­el­ta­jat liik­keel­lä; Suo­men Luon­to 7/2011

Nettimateriaalia

Eng­lan­nik­si

Idän­leh­ti­kuo­ri­ai­nen, Agelastica aln le­päl­lä; Enon­kos­ki 14.8.2011; Aar­ne Hag­man

BI1 Eliö­maa­ilmaAar­ne Hag­man; Kurs­sin ri­kas­tus­ma­te­ri­aa­lia 201322.9.2013