Suomen sisävedet
Vesistöjen tila ja suojelu
Artikkeli tekijän omalla sivulla
Vesistöjen ominaispiirteet
- Paljon järviä
Suomen järvisyyteen voit tutustua myös täällä: [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu]
Sieltä löytyy myös tarkka “järven” määritelmä ja tiedot ympäristökeskuksen pitämästä järvirekisteristä. - Järvien ominaispiirteitä
- Järvet muodostavat sokkeloisia reittejä
- Ne ovat keskimäärin matalia eli niiden sisältämä vesimäärä on lukumäärästä huolimatta varsin pieni verrattuna vaikkapa Euroopan suurjärviin
- Järvien veden lämpötila muuttuu vuodenaikojen mukaan ja tästä seuraa niissä syksyisin ja keväisin tyypillinen “täyskierto”
- Talvisin jääpeitteen alla vallitsevat erityisolosuhteet saattavat johtaa happikatoon
- Järvien vesi on soilta tulevien humusaineiden vuoksi usein ruskeaa
Järvityypit
Järvien luokittelun perustana on veden ravinteisuus ja tuotantokyky. Näiden nojalla löytyy kaksi päätyyppiä runsas- ja niukkaravinteiset järvet.
Lähinnä veden värin perusteella niukkaravinteiset järvet voidaan jakaa vielä kahteen alatyyppiin: ruskea- ja kirkasvetiset järvet.Vesistöjen kuntoa ja veden laatu
- Laatuluokitus ja sen kriteerit:
kts kirja ja [Ympäristökeskuksen ko. sivusto] - Vesitutkimukset
Vesitutkimuksia tekevät valtion viranomaiset, läänien ja kuntien ympäristökeskukset ja mm. vesiensuojeluyhdistykset ja teollisuuslaitokset. Myös yksityiset voivat ottaa vaikkapa kesämökin rantavedestä näytteen ja viedä sen johonkin vesilaboratorioon tutkittavaksi – maksua vastaan tietenkin.
Aina ei tutkita tässä listassa olevia kaikkia asioita, vaan selvitetään tilanteen mukaisesti joitain niistä.
- bakteeripitoisuus (etenkin suolistoperäiset)
- happipitoisuus
- näkösyvyys
- väri
- kokonaisfosforin määrä
- klorofyllin eli lehtivihreän määrä
- metallien pitoisuus: Hg, Cd, Cr, Pb, Arseeni
- syanidit (myrkyllisiä)
- natriumligonosulfonaatit (selluloosateollisuuden päästöissä)
- biologinen hapenkulutus
- kemiallinen hapenkulutus
- kiintoaineet
- pH
- alkaliniteetti (kuvaa happamoitumisen vastustuskykyä eli puskurointia)
- sähkönjohtavuus (kasvaa epäpuhtauksien lisääntyessä)
Lähteitä
- Järviwiki
- YLE Uutiset ; 6.5.2008 / Ympäristö:Suojavyöhyke voi estää hakkuiden fosforivalumat lähes kokonaan
- Ympäristö | YLE Uutiset | yle.fi:Vesistöt saivat pelastussuunnitelman( 30.10.2008)
- Uutiset | yle. | Kotimaa | YLE fi 23.8.09; Happi vähenee Inarijärven syvänteissä
- Savon Sanomat 1.3.2010; Kalat kuolevat hapettomuuteen Kuopion Petosella
- Suomen parhaat järvet löytyvät Etelä-Savosta | Yle Uutiset | yle.fi; 2.10.2013
- http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi
- HSY: Puhtaampaa jätevettä – YouTube
- Pelasta järvi.fi
- Maatalouden fosforipäästöt talteen ilman sähköä uudella menetelmällä | Yle Uutiset | yle.fi päivitetty 19.12.2014
- Kokemäenjoen nikkelipäästö tappoi yli neljä miljoonaa simpukkaa | Yle Uutiset | yle.fi 3.12.2014
- Happi hävittää myrkyt pohjavesistä tässäkö ratkaisu vuosikymmenten takaiseen ympäristötuhoon? | Yle Uutiset | yle.fi 2.12.2014
- Pintavesien tila
- Syke: vesistökartta
Blogijuttu
lauantai 29. elokuuta 2009
Saaristokadun poukamissa
Kuopion Saaristokatu on saanut aivan aiheesta kiitosta. Onhan sillä mukava liikkua ja katsella kauniita maisemia: Panoramio. On se siinä mielessä myös ekologisesti kestävää rakentamista, että matka keskustaan uusimmilta asuntoalueilta lyhenee huomattavasti.
Silloin, kun katua suunniteltiin ja YVA:a tehtiin, oli eräs keskeinen tutkimuskohde, kuinka kadun vaatimat pengerrykset ja sillat vaikuttavat veden virtauksiin.
Viime viikonloppuna huomasin, että erääseen pohjukkaan oli ilmaantunut “sinilevää”.
Tämän aamun retkellä näytti, että tilanne oli pahentunut.
Kadun varrella on useita umpiperiä, joihin tuuletkaan eivät vaikuta. Ne olivat alunperin salmia, joissa vesi pääsi vaihtumaan.
Johtuuko veden laadun silminkin nähtävä huononeminen vaikkapa tässä lahdukassa em. syystä ja miten tilanne jatkossa kehittyy?
En tätä kirjoittaessani tiedä, seurataanko Saaristokadun ympäristövaikutuksia Pohjois-Savon ympärisökeskuksen toimesta tältä osin edelleen.
Kuvia vesistöistä
Seuraavissa artikkeleisssa on valikoima järvi- joki ja koskikuvia: Niistä voit pohtia vesistön tyyppiä, sen kuntoa ja käyttöä
Kuvia katsellessa voit pohtia kyseisten vesistöjen tilaa, mahdollisia muutoksia sekä vesistöjen käyttöä ja ihmisen vaikutuksia vesistöihin.
Alla olevassa kuvalistassa on linkki sen ottopaikkaan Kansalaisen karttapaikassa.
Järvikuvia:
- Haukivesi: Petäikköluoto 26.7.2016 – Kartta
- Haukivesi: Iso Tuunas 26.7.2016 – Kartta
- Savonlinna: Suuri Herajärvi 24.9.2015 – Kartta
- Enonkoski; Huuhinselkä 22.7.2014 – Kartta
- Kerimäki; satama 15.9.2012 – Kartta
- Rautavaara; Tiilikka 17.9.2011 – Kartta
- Lapinlahti; Linnansalmi 10.6.2011 – Kartta
- Tampere, Iidesjärvi 15.5.2010 – Kartta
- Kuopio; Pöksänlampi 20.5.2008 – Kartta
- Kuopio; Kuopionlahti 30.4.2015 –Kartta
Joki- ja koskikuvia:
- Oulujoki: Muhos 7.8.2016 – Kartta
- Enonkoski 5.10.2014 – Kartta
- Heinävesi; Kermankoski 21.1.2014 – Kartta
- Maaninka; Korkeakoski 8.5.2013 – Kartta
- Rautjärvi; Hiitolanjoki 19.5.2011 – Kartta
- Muonio; Äijäkoski 24.9.2010 – Kartta
- Tornio; Kukkolankoski 21.9.2010 – Kartta
- Keminmaa; Isohaara 21.9.2010 – Kartta

Haukivedellä 16.8.2010; Aarne Hagman

Lampien kuntoa pyritään korjaamaan niiden pohjaa hapettamalla; Kuopion Pitkälampi 1.9.2016