Hiidenportin kansallispuisto

Yhteinen artikkeli bi2- ja ge2- kurssille

Hii­den­por­tin kan­sal­lis­puis­to pe­rus­tet­tiin vuon­na 1982 säi­lyt­tä­mään kai­nuu­lais­ta erä­maa­luon­toa. 
Sen yti­me­nä on jyl­hä Hii­den­por­tin rot­ko­laak­so. Puis­ton alu­eel­la on met­säi­siä vaa­ro­ja ja nii­den vä­lis­sä ka­pei­ta soi­ta.
Kar­hu, ahma ja il­ves ovat sa­lo­jen va­ki­tui­sia asuk­ke­ja.
Ko­va­si­men nii­tyl­lä, jota hoi­de­taan pe­rin­ne­mai­se­ma­na on näh­tä­vis­sä van­han asu­tuk­sen jään­tei­tä.

Tie­to­ja:

Olin 24.9.2016 mu­ka­na Poh­jois-Sa­von luon­non­suo­je­lu­pii­rin, alu­een pai­kal­lis­yh­dis­tyk­sien sekä Ylä-Kar­ja­lan luon­non­ys­tä­vien jär­jes­tä­mäl­lä ret­kel­lä.
Kul­jim­me Hii­den­kier­rok­sen. Hii­den­por­tin yli­tys ja pol­ku Port­ti­lam­men laa­vul­le oli paik­ka pai­koin suh­teel­li­sen vaa­ti­va joh­tu­en myös sa­teen jäl­keen liuk­kais­ta ki­vis­tä ja juu­ra­kois­ta.

Kart­ta: http://www.maan­mit­taus­lai­tos.fi/ai­neis­tot-pal­ve­lut/la­taus­pal­ve­lut/avoi­mien-ai­neis­to­jen-tie­dos­to­pal­ve­lu; Avoin tie­to­ai­neis­to, jon­ka te­ki­jä on Maan­mit­taus­lai­tos, on li­sen­soi­tu Cre­a­ti­ve Com­mons Ni­meä 4.0 Kan­sain­vä­li­nen -li­sens­sil­lä

Kul­jet­tu reit­ti gps- lait­teel­le tal­len­net­tu­na 6 km

Ret­ken pro­fii­li

Hii­den­port­ti ja muu­ta alu­een ge­o­lo­gi­aa

Hii­den­port­ti on kilo­met­rin pi­tui­nen, jyrk­kä­sei­näi­nen kal­li­o­pe­rän mur­ros­laak­so, sa­man­tyyp­pi­nen kuin omal­la si­vul­laan tääl­lä esit­te­le­mä­ni Tuus­nie­men sei­nä­vuo­ren rot­ko­laak­so. Se syn­tyi ai­koi­naan maan­kuo­ren poi­mu­tuk­sis­sa.
Myö­hem­min man­ner­jää­ti­köt muo­va­si­vat ja si­lot­te­li­vat pin­nan­muo­to­ja. Jää­ti­kön su­la­mis­ve­det ka­sa­si­vat alu­eel­le har­ju­ai­neis­ta. Maa­pe­räl­tään alue liit­tyy Ro­ku­al­ta al­ka­vaan, Sot­ka­mon seu­dul­ta tu­le­vaan ja kaak­koa koh­ti jat­ku­vaan har­ju­jen jak­soon.

Ge­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kus. Kart­ta­so­vel­lus: Maan­ka­ma­ra < http://gtkda­ta.gtk.fi/Maan­ka­ma­ra/in­dex.html> Vii­tat­tu 24.9.2016 (La­ser­kei­laus­ai­neis­to © Maan­mit­taus­lai­tos. La­ser­kei­laus­ai­neis­ton muok­kaus: Ge­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kus)

Met­sis­tä ja nii­den his­to­ri­as­ta

Hii­den­kier­ron var­rel­la on luon­non­ti­lai­sia män­ty- ja kuu­si­met­siä. Nä­kyi kil­pi­kaar­nai­sia aar­ni­män­ty­jä ja naa­vai­sia ke­lo­ja.
Ei­vät salo­a­lu­een met­sät ole aina ol­leet ih­mi­sen kos­ke­mat­ta.
Kas­kea tääl­lä­kin on pol­tet­tu ja ter­vaa män­nyis­tä teh­ty 1700- lu­vun alus­ta aina 1900-lu­vun al­kuun saak­ka.
Vuo­si­sa­dan vaih­tees­sa Por­tin­sa­los­sa teh­tiin var­sin mit­ta­via hak­kui­ta: erä­maas­ta kaa­det­tiin jus­tee­ril­la ja kir­veel­lä 50.000 run­koa. Tu­kit ui­tet­tiin sitä var­ten pe­rat­tua Port­ti­jo­kea pit­kin.

Kelo po­lun var­rel­la

Ter­va­hau­dan poh­ja Palo­lam­men lä­his­töl­lä

Soi­ta

Luon­non­ti­lai­set suot si­jait­se­vat not­kois­sa ja laak­sois­sa. Ylei­sin suo­tyyp­pi alu­eel­la on räme, joka usein ym­pä­röi avo­ne­vaa. Kor­pia on pu­ro­jen var­sil­la ja not­kel­mis­sa.

Suo lä­hel­lä Port­ti­lam­pea

Port­ti­lam­pi

Asu­tus­his­to­ri­aa

Mui­noin Hii­den­por­tin sa­lot oli­vat riis­ta­mai­ta, mut­ta tar­vit­ta­es­sa myös pii­lo­paik­ko­ja.
Ar­ke­o­lo­gis­ten löy­tö­jen pe­rus­teel­la Port­ti­joen laak­so on ol­lut kul­ku­väy­lä jo esi­his­to­ri­al­li­sel­la ajal­la. Port­ti­lam­men laa­vun pai­kal­la on pi­det­ty lei­riä jo kivi­kau­del­la.

Ko­va­sin­vaa­ral­la on asut­tu 1700- lu­vul­ta al­ka­en. Ny­kyi­sin 1949 au­ti­oin­tu­nees­ta erä­maa­tor­pas­ta ovat jäl­jel­lä enää ta­lo­jen kivi­ja­lat ja kas­ke­mi­ses­ta merk­ki­nä leh­ti­puu­val­tai­set met­sät.

Ko­va­si­men pe­rin­ne­mai­se­ma­na hoi­det­ta­vaa niit­tyä

Ret­ken ku­vat:

Hii­den­por­tin rot­kon poh­jal­la on pie­niä neva­ran­tai­sia lam­pia

BI2 Eko­lo­gia ja ym­pä­ris­tö / Uusi opsAar­ne Hag­man; Kurs­sin ri­kas­tus­ma­te­ri­aa­lia 201612.8.2016