Blogijuttuja ilmastonmuutoksesta

23.2.2010
 Lii­ken­net­tä maa­il­man me­ril­lä
Ei­li­ses­sä Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa (22.2.2010) oli mie­len­kiin­toi­nen ar­tik­ke­li sii­tä, kuin­ka il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen sa­nan­mu­kai­ses­ti avaa uu­sia reit­te­jä me­ril­le. Poh­joi­sen napa-alu­een yh­te­näi­sen jää­ti­kön pie­ne­ne­mi­nen on ni­mit­täin teh­nyt ke­säi­sin mah­dol­li­sek­si kul­kea il­man jään­mur­ta­jaa koil­lis­väy­län ja luo­teis­väy­län läpi.

Koil­lis­väy­lä on meri­tie Poh­jois-At­lan­til­ta Si­pe­ri­an poh­jois­puo­lit­se Be­rin­gin­sal­meen ja luo­teis­väy­lä kul­kee Be­rin­gin­sal­mes­ta Ka­na­dan ark­ti­sen saa­ris­ton kaut­ta At­lan­til­le.
Mo­lem­mat väy­lät kiin­nos­ta­vat sik­si, että ne ovat suo­rem­pia reit­te­jä noi­den alu­ei­den vä­li­sil­le kul­je­tuk­sil­le kuin ete­läm­pää Pa­na­man ja Su­e­zin ka­na­van kaut­ta kul­ke­vat rei­tit.
Koil­lis­väy­lä kos­ket­taa Suo­mea sekä sen his­to­ri­an että mah­do­li­ses­ti myös tu­le­vai­suu­den kaut­ta.
Suo­ma­lai­syn­tyi­nen Adolf Erik Nor­dens­ki­öld pää­si ret­ki­kun­ti­neen Vega- lai­val­laan läpi koil­lis­väy­län ke­säl­lä 1879 – to­sin vas­ta odo­tet­tu­aan tal­ven yli jäi­hin juut­tu­nee­na en­nen Be­rin­gin­sal­mea.
Jos koil­lis­väy­län meri­lii­ken­ne tu­le­vai­suu­des­sa läh­tee to­den te­ol­la käyn­tiin, Suo­mes­ta voi­si tul­la sitä kaut­ta suun­tau­tu­vien kul­je­tus­ten tär­keä kaut­ta­kul­ku­maa. Ar­tik­ke­lis­sa tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja Mika Aal­to­nen vi­si­oi mm. sitä, kuin­ka Nor­jan ran­nik­ko­sa­ta­mis­ta tuo­tai­siin öl­jyä ja kaa­sua rau­ta­teit­se Ou­luun ja siel­tä edel­leen put­kia pit­kin Eu­roo­pan mark­ki­noil­le.
Siis mitä öl­jyä ja kaa­sua?
Poh­joi­sen jää­peit­teen su­la­mi­ses­ta seu­raa ni­mit­täin myös se. että täl­löin pääs­täi­siin hyö­dyn­tä­mä­ä­än ark­tis­ten alu­ei­den me­ren­poh­jas­ta löy­ty­nei­tä run­sai­ta fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den va­ro­ja. Han­ka­luuk­sia ja ehkä kah­nauk­si­a­kin tu­lee sit­ten sii­tä, mil­le val­ti­ol­le nuo va­rat kuu­lu­vat ja kuka nii­tä saa hyö­dyn­tää.
Il­mas­ton muu­tok­sen tor­jun­nan ja seu­rauk­sien kan­nal­ta täm­möi­nen ke­hi­tys­kul­ku on tie­ten­kin var­sin kum­mal­li­nen.

8.2.2010
Uu­sia eväi­tä il­mas­ton­muu­tok­seen

Il­mas­ton­muu­tos on ol­lut vii­me ai­koi­na esil­lä me­di­as­sa myös sik­si, että “il­mas­to­skep­ti­kot” ovat ai­kai­sem­paa enem­män saa­neet ään­tän­sä kuu­lu­viin. Me­neil­lään ole­va kun­non tal­vi vai­kut­taa ih­mi­siin myös men­taa­li­ta­sol­la ja niin­pä katu­gal­lu­peis­sa il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ei olla ko­vin­kaan huo­lis­saan.
Tie­don tul­va on suo­ras­taan val­ta­va ja koko­nais­kuva uh­kaa hä­mär­tyä.
Tä­hän tar­pee­seen on teh­ty “Il­mas­to­tie­to”– blo­gi.
Sen läh­tö­koh­ta­na on “vi­ral­li­nen to­tuus” il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ja sen syis­tä. Sen an­tiin kan­nat­taa tu­tus­tua. Heti en­sim­mäi­ses­sä ar­tik­ke­lis­sa käy­dään erit­täin pe­rus­teel­li­ses­ti läpi ha­vain­to­tu­lok­set ja te­o­ria läm­pe­ne­mi­sen syys­tä.
Pe­rus­tu­vat­ko “il­mas­to­skep­tik­ko­jen” mm. IPCC: a kri­ti­soi­vat nä­ke­myk­set fak­toi­hin vai ovat­ko ne pelk­kiä mie­li­pi­tei­tä, vaa­tii­kin sit­ten pe­rus­teel­li­sem­paa pa­neu­tu­mis­ta ai­hee­seen. Kan­nat­taa nii­hin­kin kyl­lä pe­reh­tyä, jos ne ovat esim. ar­vos­tet­tu­jen tut­ki­joi­den nä­ke­myk­siä tai to­den­net­tu­ja ha­vain­to­ja ei­vät­kä sel­väs­ti pel­käs­tään pro­pa­gan­daa.
On ni­mit­täin il­man muu­ta käy­nyt niin, että si­nän­sä va­ka­val­la asi­al­la teh­dään myös tie­de- ja muu­ta­kin po­li­tiik­kaa.

12.11.2009
Aja­tuk­sia hii­li­puun var­jos­sa
Opet­ta­jan ase­ma tie­don­ja­ka­ja­na on toi­saal­ta ai­nut­laa­tui­nen ja pal­kit­se­va mut­ta toi­saal­ta aika ajoin var­sin haas­teel­li­nen ja han­ka­la­kin. Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun pi­täi­si se­los­taa mah­dol­li­sim­man yk­sin­ker­tai­ses­ti ja sel­ke­äs­ti sekä myös puo­lu­eet­to­mas­ti asi­oi­ta, jot­ka ovat­kin tar­kem­mas­sa syy­näyk­ses­sä erit­täin mut­kik­kai­ta ja osin ris­ti­rii­tai­si­a­kin.
Saa­ta­van tie­don tul­vas­ta on yri­tet­tä­vä seu­loa esiin oleel­li­set fak­tat ja kun har­voin on it­sel­lä mah­dol­li­suut­ta pe­reh­tyä alku­pe­räi­siin tut­ki­muk­siin tai läh­tei­siin, on tyy­dyt­tä­vä se­los­ta­maan sitä, mitä ko. alan joh­ta­vat auk­to­ri­tee­tit ovat asi­as­ta miel­tä.
Kes­ki­vi­i­ik­ko­na 11.11.09 vie­tet­tiin Poh­jois­mai­den il­mas­to­päi­vää ja tu­le­vaa Köö­pen­ha­mi­nan il­mas­to­ko­kous­ta heh­ku­te­taan me­di­as­sa har­va se päi­vä.
Tämä il­mas­ton­muu­tos on juu­ri tuom­moi­nen haas­ta­va asia. Mi­nul­la­kin on sii­tä link­ki­lis­toil­la täl­lä het­kel­lä 90 suo­men­kie­lis­tä ja 152 eng­lan­nin­kie­lis­tä si­vus­toa.
Hal­li­tus­ten­vä­li­nen il­mas­ton­muu­tos­pa­nee­li IPPC on tä­män asi­an joh­ta­va auk­to­ri­teet­ti ja sen laa­ti­mia en­nus­tei­ta ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­sia tu­li­si siis kou­lus­sa­kin sel­ko­kie­lel­lä nuo­ril­le se­los­taa ja teh­tä­vi­nä poh­dis­kel­la.
En­täs sit­ten, jos tie­dois­sa il­me­nee ris­ti­rii­tai­suuk­sia ja jopa ta­hal­lis­ta tut­ki­mus­ai­neis­ton vää­ris­te­lyä, ku­ten tä­män vii­kon MOT (9.11.09 pois­tuu Aree­nas­ta 16.11.) – oh­jel­ma väit­ti. Pi­täi­si­kö niil­lä kurs­seil­la, joil­la il­mas­ton­muu­tos­ta kä­si­tel­lään, olla mu­ka­na myös tä­män­ta­pais­ta, ylei­seen nä­ke­myk­seen kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­va­aa in­for­maa­ti­o­ta?
Vai oli­si­ko pa­ras­ta vain tois­taa se, mitä alan joh­ta­vat auk­to­ri­tee­tit ovat meil­le ker­to­neet ja se­los­taa ym­mä­ret­tä­väs­ti il­mas­ton läm­pe­ne­mi­seen joh­ta­via, ylei­sim­min hy­väk­syt­ty­jä pro­ses­se­ja vaik­ka­pa tä­män mai­ni­on hii­li­puun avul­la?

17.10.2009
Hal­li­tus ko­koon­tui me­ren poh­jas­sa
Tä­nään uu­ti­soi­tiin use­as­sa me­di­as­sa sii­tä, kuin­ka Ma­le­dii­vien saa­ri­val­ti­on hal­li­tus ko­koon­tui up­pe­luk­sis­sa. Täl­lä tem­pauk­sel­la oli va­ka­va sa­no­ma: Jos il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu, niin sii­tä joh­tu­va me­ren­pin­nan nou­su upot­taa lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä Ma­le­dii­vien ohel­la mui­ta­kin ma­ta­lia saa­ri­val­ti­oi­ta ja ma­ta­lia alu­ei­ta.

16.2.2009
Ilo­kaa­sua il­maan tund­ral­ta
Tut­ki­jat ovat löy­tä­neet Ve­nä­jän tund­ral­ta ns. tur­ve­ke­hiä, jois­ta va­pau­tuu ilma­ke­hään di­typ­pi­ok­si­dia eli ns. ilo­kaa­sua.
Uu­ti­nen ei he­rä­tä iloa il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen kan­nal­ta, kos­ka ilo­kaa­su­kin on kas­vi­huo­ne­kaa­su.
Jo pi­tem­pään on ai­heut­ta­nut huol­ta se, että il­mas­ton läm­me­tes­sä tund­ra on al­ka­nut su­laa, jol­loin sen maa­pe­räs­sä ole­vat me­taa­nin va­ras­tot saat­ta­vat va­pau­tua ilma­ke­hään.
Näi­tä uu­ti­sia lu­kies­sa­ni no­tee­ra­sin Goog­le Eart­hiin pari päi­vää sit­ten jul­kais­tun sa­tel­lii­ti­ku­van Alas­kan tund­ral­ta (“Spon­gy Land”): Ovat­ko­han sii­nä nä­ky­vät ku­vi­ot sa­mo­ja kuin mitä näis­sä ilo­kaa­su-uu­ti­sis­sa ra­por­toi­dut?
Läh­teet:

• Oh­jel­ma­opas | yle.fi Tie­de­uu­ti­set 16.2.2009
• Koti­maa | YLE Uu­ti­set | yle.fi 16.2.2009
• Spon­gy Land (Goog­le Earth)
• Na­tu­re Ge­os­cien­ce

20.1.2009

Suo­men sii­vek­käät ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen
Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kus on jul­kais­sut tut­ki­muk­sen, jon­ka mu­kaan Suo­men päi­vä­per­hos­ten le­vin­nei­syys­alue on siir­ty­nyt kes­ki­mää­rin 60 km poh­joi­sem­mak­si.
Myös lin­tu­jen koh­dal­la on ha­vait­tu muu­tok­sia. Ai­kai­sem­min Suo­mes­ta tal­vek­si pois­tu­nei­ta muut­to­lin­tu­ja on jää­nyt yhä ene­ne­väs­sä mää­rin tal­veh­ti­maan. Toi­saal­ta on ha­vait­tu, että eten­kin Af­ri­kas­sa tal­veh­ti­via lin­tu­ja on pa­lan­nut ai­kai­sem­paa vä­hem­män tän­ne ta­kai­sin.

14.11.2008
Ben­ga­lin­tii­ke­rin ja Ma­le­dii­vien pre­si­den­tin yh­tei­nen uhka
Mi­täs yh­teis­tä mai­ni­tuil­la on?
Mo­lem­mil­ta uh­kaa hä­vi­tä val­ta­kun­ta: Ma­le­dii­vien pre­si­den­til­tä kir­jai­mel­li­ses­ti ja tii­ke­ril­tä kuva­in­nol­li­ses­ti.
Syy­nä on il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tu­va me­ren­pin­nan nou­su.
Ma­le­dii­vit ovat kor­keim­mil­laan­kin vain 1,5 met­riä ja pää­kau­pun­ki­kin täl­lä het­kel­lä vain 90 cm me­ren­pin­nan ylä­puo­lel­la. Niin­pä me­ren­pin­nan ei tar­vit­se nous­ta pal­jon­kaan, kun tä­män 1200 saa­res­ta koos­tu­van val­ti­on noin 380 000 asuk­kaal­la on pak­ko­muut­to edes­sä.
Mut­ta min­ne he läh­te­vät ja mi­ten kan­sain­vä­li­nen oi­keus­käy­tän­tö suh­tau­tuu sii­hen, jos val­ti­on fyy­si­nen ole­mi­nen lop­puu il­mas­ton muu­tok­sen ta­kia?

Ben­ga­lin­tii­ke­riä uh­kaa sen elin­pii­ri­nä ole­vien mang­ro­ve­met­sien muut­tu­mi­nen ja jopa hä­vi­ä­mi­nen Gan­ges- ja Brah­ma­but­ra- jo­kien suis­tos­sa, Sun­dar­ban­sin suo­je­lu­a­lu­eel­la. Ra­vin­non lop­pu­mi­nen mag­ro­met­sis­tä on aja­nut tii­ke­rei­tä myös ky­lien lie­peil­le kar­jan kimp­puun ja ovat tii­ke­rit tap­pa­neet myös ih­mi­siä. Kun suo­jel­tu­ja tii­ke­rei­tä sala­met­säs­te­tään en­tis­tä enem­män, on tä­män la­jin ole­mas­sa­olo yhä pa­hem­min uhat­tu­na.

Läh­tei­tä:

• Ju­tun juur­ta Ma­le­dii­veis­ta: Hel­sin­gin Sa­no­mat 11.11.2008
• Ju­tun juur­ta ben­ga­lin­tii­ke­reis­tä: Hel­sin­gin Sa­no­mat 14.11.2008
• BBC News 28 July 2004 Mal­di­ves: Pa­ra­di­se soon to be lost
• Ar­ki­ve.org: Ti­ger (Pant­he­ra tig­ris)

28.9.2008

Tämä tie­de­uu­ti­nen on ank­ka(-uu­ti­nen) 
…ja ker­too oi­ke­as­ti an­kois­ta ja vie­lä­pä muo­vi­an­kois­ta.
Ta­val­li­set kel­tai­set lelu­an­kat on ni­mit­täin otet­tu tie­teen pal­ve­luk­seen.
Tut­ki­jat ha­lu­a­vat sel­vit­tää, mik­si Grön­lan­nis­sa ole­va Ilu­lis­sat- jää­tik­kö, joka jo en­nen­kin oli liik­keis­sään maa­il­man no­pein liik­kuu yhä no­pe­am­min.
Ran­ni­kol­la jää­ti­kös­tä loh­ke­aa myös yhä tiu­hem­paan tah­tiin jää­vuo­ria.
Liik­keen no­peu­tu­mi­ses­ta huo­li­mat­ta jää­tik­kö on ve­täy­ty­nyt en­nä­tys­tah­tiin sisä­maa­han. Täs­tä ve­täy­ty­mi­ses­tä 15 km on ta­pah­tu­nut vuo­den 2002 jäl­keen. Tämä kyt­ke­tään il­mas­ton läm­pe­ne­mi­seen. Tut­ki­jat ha­lu­a­vat nyt sel­vit­tää tar­kem­min, mis­tä jää­ti­kön no­peu­tu­nut lii­ke joh­tuu ja min­ne jää­ti­kön su­la­mis­ve­det jou­tu­vat.
Tä­hän tar­vi­taan noi­ta muo­vi­ank­ko­ja. Elo­kuus­sa Na­san tut­ki­jat pu­dot­ti­vat jää­ti­kön si­säl­lä ole­vaan su­la­mis­vesi­on­ka­loon nii­tä 90 kap­pa­let­ta. Nyt sit­ten odo­tel­laan in­nol­la, mis­tä näi­tä ank­ko­ja put­kah­te­lee nä­ky­viin. Jot­ta asi­as­ta tie­tä­mät­tö­mät ei­vät ih­met­te­li, mitä ih­meen ank­ko­ja vaik­ka­pa me­reen sit­ten il­maan­tuu, on niis­sä se­li­tys täs­tä tie­teel­li­ses­tä ko­kees­ta ja oleel­li­se­na pyyn­tö­nä lä­het­tää löy­tö­paik­ka­tie­dot tut­ki­joil­le an­kas­sa il­moi­tet­tuun osoit­tee­seen.
Ju­tun juur­ta: Hel­sin­gin Sa­no­mat 28.9.2008

CNN.com Tech­no­lo­gy 22.9.2008
Uni­ver­se To­day

22.9.2008
Il­mas­ton muu­tos ja me­ren­pin­nan nou­su Suo­mes­sa
Suo­mi on mie­len­kiin­toi­ses­sa ase­mas­sa – sa­nan­mu­kai­ses­ti – kun poh­dis­kel­laan il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen vai­ku­tuk­sia me­ren­pin­nan ta­soon.
Val­ta­mer­ten pin­nan nou­sun mää­räs­tä ja sen syis­tä on esi­tet­ty vuo­sien mi­taan mo­nen­lai­sia ar­vi­oi­ta. Muis­tan itse pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, kun il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä alet­tiin enem­mäl­ti pu­hua ja en­nus­tuk­sia laa­tia, että oppi­kir­jois­sa­kin esi­tel­tiin usei­den met­rien nou­sua.
Pe­rus­tee­na oli sil­loin aika yksi­oi­koi­ses­ti läm­pe­mi­sen ai­heut­ta­ma jää­ti­köi­den su­la­mi­nen eli aja­tel­tiin nii­den su­la­mis­ve­sien nos­ta­van mer­ten pin­taa jopa met­ri­tol­kul­la.
Uu­sien tut­ki­mus­ten, pää­tel­mien ja en­nen muu­ta kan­sain­vä­li­sen il­mas­to­pa­nee­lin IPCC:n mit­ta­van työn myö­tä en­nus­tuk­set myös me­ren­pin­nan nou­sus­ta ovat tar­ken­tu­neet.
Täl­lä het­kel­lä ar­vio on, että me­ren­pin­ta nou­see vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä noin puo­li met­riä. Jot­kut tut­ki­jat ovat esit­tä­neet suu­rem­pi­a­kin lu­ku­ja aina met­riin saak­ka.
Tär­ke­ää on huo­ma­ta se, että me­res­sä kel­lu­vien jää­ti­köi­den su­la­mi­nen ei nos­ta me­ren­pin­taa ja myös se, että noin kol­man­nes nou­sus­ta se­lit­tyy meri­ve­den läm­pö­laa­je­ne­mi­sel­la.
Vii­me ai­koi­na on uu­ti­soi­tu, että toi­sin kuin on ai­kai­sem­min luul­tu ja osin ha­vait­tu­kin, Ete­lä­man­te­reen jää­ti­köt ovat al­ka­neet laa­jen­tua ei­vät­kä suin­kaan su­pis­tua.

Näin pääs­tään­kin jää- eikä aa­sin­sil­taa myö­ten ta­kai­sin myös Suo­meen.
Jää­kau­del­la val­ta­va mää­rä vet­tä oli si­tou­tu­nee­na syn­ty­nei­sin man­ner­jää­ti­köi­hin, mikä puo­les­taan las­ki me­ren­pin­taa. Eli ny­kyis­tä suu­rem­mat alu­eet Eu­roo­pan­kin jäät­tö­mis­tä ran­ni­kois­ta oli­vat kui­vaa maa­ta.
Suo­men koh­dal­la val­ta­va jää­mas­sa pai­noi maan­ka­ma­raa alas­päin “lom­mol­le” ja nyt jää­kau­den jäl­kei­se­nä ai­ka­na Suo­men maan­ka­ma­ra edel­leen nou­see – oi­ke­nee .
Tämä maan­ko­ho­a­mi­nen tu­lee ot­taa huo­mi­oon, kun las­ke­taan me­ren­pin­nan kor­keu­den muu­tos­ta Suo­men ran­ni­koil­la.
Niin­pä kun esim. Vaa­san seu­dul­la maa ko­ho­aa 9 mm vuo­des­sa, on mel­ko var­maa, että se tu­le­vai­suu­des­sa­kin on suu­rem­paa kuin mah­dol­li­nen me­ren­pin­nan nou­su. Poh­jan­lah­den ran­ni­kol­la siis uut­ta ran­taa pal­jas­tuu me­res­tä edel­leen il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä huo­li­mat­ta.
Hel­sin­gin seu­tu­vil­la maa ko­ho­aa 3,8 mm/v ja niin­pä on vai­kea en­nus­taa nou­see­ko vai las­kee­ko me­ren­pin­ta täl­lä vuo­si­sa­dal­la siel­lä.

• Ju­tun juur­ta: Hel­sin­gin Sa­no­mat 22.9.2008
• Me­ren­tut­ki­mus­lai­tos
• IPCC:n ar­vio

5.9.2008 per­jan­tai
Mis­sä au­rin­gon­pil­kut?
Tä­män­päi­väi­sen Sa­von Sa­no­mien pals­tal­la “Kuu­lee­ko Maa” re­fe­roi­daan NOAA:n jul­kai­se­maa häm­men­tä­vää tie­toa, ett­ei elo­kuus­sa Au­rin­gos­sa nä­ky­nyt yh­tään pilk­kua. Kan­sain­vä­li­nen au­rin­gon­pilk­ku­tut­ki­muk­sen kes­kus täs­men­si myö­hem­min, että ehkä Au­rin­gon pin­nal­la sen­tään oli yksi pis­te, jota voi­si kut­sua au­rin­gon­pil­kuk­si.
Vii­mek­si täy­sin pil­ku­ton kuu­kau­si oli 1913
Pilk­ku­jen esiin­ty­mi­ses­sä on mel­ko sään­nöl­li­nen n 11 vuo­den syk­li ja täl­lä het­kel­lä pilk­ku­jen esiin­ty­mi­sen mi­ni­mi oli­si pi­tä­nyt jo men­nä ohi.
Pilk­ku­jen mää­rä kor­re­loi Au­rin­gon ak­tii­vi­suu­teen: Kun pilk­ku­ja on pal­jon, on Au­rin­gon toi­min­ta­kin ak­tii­vi­sin­ta.
Itse voit tar­kis­taa tä­män­het­ki­sen ti­lan­teen NASA:n si­vul­ta: ku­vis­sa MDI Con­ti­nuum ja MDI Mag­ne­tog­ram pi­täi­si nä­kyä pilk­ku­ja!
Tämä ra­por­toi­tu ha­vain­to an­taa ai­heen mo­nen­moi­seen poh­dis­ke­luun.
Oli­ko elo­kuu kyl­mä sik­si, että pilk­ku­ja oli vä­hän eli Au­rin­gon ak­tii­vi­suus nor­maa­lia pie­nem­pää?
Jat­kuu­ko vähä­pil­ku­ton aika täs­tä eteen­kin päin, vaik­ka Au­rin­gon toi­min­nan syk­lin mu­kaan pilk­ku­ja pi­täi­si il­maan­tua lähi­ai­koi­na li­sää no­pe­aan tah­tiin?
Onko Au­rin­gon toi­min­nas­sa ta­pah­tu­mas­sa joku py­sy­väm­pi­kin muu­tos ja jos on mi­ten se vai­kut­taa il­mas­ton läm­pe­ne­mi­seen?
Päi­vi­tys­tä:
Tie­de-Uu­tis­ten mu­kaan (14.10.08) Au­rin­koon on nyt al­ka­nut il­maan­tua pilk­ku­ja

• Link­ki­lis­ta Au­rin­gos­ta eng­lan­nik­si
• Link­ki­lis­ta Au­rin­gos­ta suo­mek­si

Ku­vat­tu Kuo­pi­on luon­non­tie­teel­li­sen mu­se­on lu­val­la 23.1.2014; Aar­ne Hag­man; Käyt­tö muis­sa yh­teyk­sis­sä eh­dot­to­mas­ti kiel­let­ty