Liikenne

Haittoja ja riskejä

Lii­ken­ne jos mikä on itse kul­le­kin joka­päi­väi­sen ris­kin aihe.

Täs­sä on aluk­si poh­din­taa erään lii­ken­ne­muo­don osal­ta. Tä­hän kurs­siin sen an­tia sitä voi so­vel­taa esim. niin, että tut­kai­lee maa­il­man me­ril­lä yli­pää­tään ja Suo­men­lah­del­la eri­tyi­ses­ti liik­ku­vien öljy­tank­ke­rien mää­riä.

Ihan omaa eri­tyis­tä ha­sar­dia pe­laa­vat Af­ri­kan sar­ven alu­eel­la liik­ku­vat aluk­set: Siel­lä on vaa­ra­na jou­tua meri­ros­vo­jen pant­ti­van­gik­si.

Liikennettä maailman merillä

Blo­gi­jut­tu tiis­tai 23. hel­mi­kuu­ta 2010

Ei­li­ses­sä Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa (22.2.2010) oli mie­len­kiin­toi­nen ar­tik­ke­li sii­tä, kuin­ka il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen sa­nan­mu­kai­ses­ti avaa uu­sia reit­te­jä me­ril­le. Poh­joi­sen napa-alu­een yh­te­näi­sen jää­ti­kön pie­ne­ne­mi­nen on ni­mit­täin teh­nyt ke­säi­sin mah­dol­li­sek­si kul­kea il­man jään­mur­ta­jaa koil­lis­väy­län ja luo­teis­väy­län läpi.
Koil­lis­väy­lä on meri­tie Poh­jois-At­lan­til­ta Si­pe­ri­an poh­jois­puo­lit­se Be­rin­gin­sal­meen ja luo­teis­väy­lä kul­kee Be­rin­gin­sal­mes­ta Ka­na­dan ark­ti­sen saa­ris­ton kaut­ta At­lan­til­le.
Mo­lem­mat väy­lät kiin­nos­ta­vat sik­si, että ne ovat suo­rem­pia reit­te­jä noi­den alu­ei­den vä­li­sil­le kul­je­tuk­sil­le kuin ete­läm­pää Pa­na­man ja Su­e­zin ka­na­van kaut­ta kul­ke­vat rei­tit.
Koil­lis­väy­lä kos­ket­taa Suo­mea sekä sen his­to­ri­an että mah­do­li­ses­ti myös tu­le­vai­suu­den kaut­ta.
Suo­ma­lai­syn­tyi­nen Adolf Erik Nor­dens­ki­öld pää­si ret­ki­kun­ti­neen Vega- lai­val­laan läpi koil­lis­väy­län ke­säl­lä 1879 – to­sin vas­ta odo­tet­tu­aan tal­ven yli jäi­hin juut­tu­nee­na en­nen Be­rin­gin­sal­mea.
Jos koil­lis­väy­län meri­lii­ken­ne tu­le­vai­suu­des­sa läh­tee to­den te­ol­la käyn­tiin, Suo­mes­ta voi­si tul­la sitä kaut­ta suun­tau­tu­vien kul­je­tus­ten tär­keä kaut­ta­kul­ku­maa. Ar­tik­ke­lis­sa tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja Mika Aal­to­nen vi­si­oi mm. sitä, kuin­ka Nor­jan ran­nik­ko­sa­ta­mis­ta tuo­tai­siin öl­jyä ja kaa­sua rau­ta­teit­se Ou­luun ja siel­tä edel­leen put­kia pit­kin Eu­roo­pan mark­ki­noil­le.
Siis mitä öl­jyä ja kaa­sua?
Poh­joi­sen jää­peit­teen su­la­mi­ses­ta seu­raa ni­mit­täin myös se. että täl­löin pääs­täi­siin hyö­dyn­tä­mä­ä­än ark­tis­ten alu­ei­den me­ren­poh­jas­ta löy­ty­nei­tä run­sai­ta fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den va­ro­ja. Han­ka­luuk­sia ja ehkä kah­nauk­si­a­kin tu­lee sit­ten sii­tä, mil­le val­ti­ol­le nuo va­rat kuu­lu­vat ja kuka nii­tä saa hyö­dyn­tää.

Il­mas­ton muu­tok­sen tor­jun­nan ja seu­rauk­sien kan­nal­ta täm­möi­nen ke­hi­tys­kul­ku on tie­ten­kin var­sin kum­mal­li­nen.Lai­tan­pa tä­hän sa­maan jut­tuun lin­kik­si si­vus­ton, jol­la voi seu­ra­ta lä­hes re­aa­li­a­jas­sa maa­il­man me­rien lai­va­lii­ken­net­tä: http://www.ma­ri­net­raf­fic.com/ais/fi/de­fault.aspx
Kar­tal­la nä­ky­vät myös lai­vo­jen laa­dut eri­lai­si­na sym­bo­lei­na ja nii­tä klik­kai­le­mal­la saa tie­toa myös ky­sei­ses­tä lai­vas­ta.
Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni Suo­men­lah­den kes­ki­väy­läl­lä, Hel­sin­gin ete­lä­puo­lel­la on me­nos­sa nel­jä rah­ti­lai­vaa ja kak­si tank­ke­ria itään. Län­teen on me­nos­sa vii­si rah­ti­lai­vaa ja kak­si tank­ke­ria. Jään­mur­ta­ja Sisu nä­kö­jään avus­taa lai­vo­ja tuol­la rei­til­lä.
Ha­ku­ja voi teh­dä myös sa­ta­man mu­kaan: Hel­sin­gin sa­ta­mas­sa on klo 15.20 lis­tauk­sen mu­kaan 15 eri­lais­ta alus­ta ja Rot­ter­da­mis­sa 200!
Sa­man­lais­ta “lai­va­bon­gaus­ta” voi har­ras­taa myös Goog­leE­art­his­sa: http://www.ge­lib.com/ma­ri­ne-ves­sel-trac­king.htm.
Kun näi­tä mo­lem­pia zoo­mai­lee so­pi­vas­ti, saa hy­vän kä­si­tyk­sen maa­il­man tär­keim­mis­tä lai­va­rei­teis­tä ja sa­ta­mis­ta.

Hirvistä ja liikenteestä

Blo­gi­jut­tu: kes­ki­viik­ko 13. tou­ko­kuu­ta 2009

Vä­riä tien var­rel­la

Aje­lin 8.5.09 ysi­tie­tä pit­kin ja aloin ih­me­tel­lä, mitä ih­meen kel­ta­pu­nais­ta nau­haa oli tien lai­dal­la. Kun nau­hoi­tus jat­kui ja jat­kui äk­kä­sin, että ky­sees­sä on uu­den­lai­nen “hir­vi­aita”.
Lie­nee­kö ky­sees­sä ko­kei­lu (ar­ve­lin tuol­loin) vai py­sy­väm­pi ja ai­na­kin ra­ken­net­tua ai­taa hal­vem­pi kei­no, jol­la hir­vien ryn­tää­mi­nen tiel­le tuol­la var­sin hir­vi­ko­la­ri­her­käl­lä alu­eel­la py­ri­tään es­tä­mään?
Kiel­tä­mät­tä nau­ha ei ai­na­kaan ko­mis­ta tien var­ren mai­se­mia, mut­ta jos se räi­key­del­lään ajaa tär­ke­än asi­an­sa, niin mi­käs sii­nä.

Tä­nään (13.5.09) YLEn ilta­uu­ti­sis­sa täs­tä ker­rot­tiin. Ky­sees­sä on to­si­aan ko­kei­lu sii­tä, mi­ten hir­vet re­a­goi­vat täm­möi­seen nau­haan. Ehkä ne ai­na­kin py­säh­ty­vät tut­ki­maan nau­haa ei­vät­kä ryn­tää suo­raan met­säs­tä tiel­le.
Ta­voit­tee­na on myös se, että au­toi­li­jat tark­kai­li­si­vat tien var­sia tar­kem­min.

Netissä:

Ka­li­for­nia; Napa Val­ley; 3.11.2013; Aar­ne Hag­man

GE1 Maa­il­ma muu­tok­ses­sa / Uusi opsAar­ne Hag­man; Kurs­sin ri­kas­tus­ma­te­ri­aa­lia 201616.8.2016