Suomen ekosysteemejä

Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsien suojelusta

• L U S T O Suo­men met­sä­mu­seo ja met­sä­tie­to­kes­kus
• Met­la Metinfo
• YLE 15.2.2008; Luon­to-Liit­to pro­tes­toi jäl­leen Li­pe­rin­suon hak­kui­ta
• YLE uu­ti­set  14.3.2008 / Ym­pä­ris­tö:Väi­tös: Il­mas­ton­muu­tos li­sää met­sien hyön­teis­tu­ho­ja
• Met­sä­kes­kus
• Hel­sin­ki.fi; Met­sä­tie­tei­den lai­tos
• Met­lan uu­tis­kir­je
• Met­sä­Verk­ko – met­sä­e­ko­lo­gia – met­sä­tyy­pit
• Met­sän­tut­ki­mus­lai­tos 15.6.2009; Tie­do­te: Val­ta­kun­nan met­sien 10. in­ven­toin­ti pää­tök­ses­sä
• www.luon­non­tila.fi: Met­sät
• Met­sä­Verk­ko
• Met­la Metinfo Moni­käyt­tö
• www.pirkanmaanmetsat.fi/metsakoulu
• Met­sän op­pi­mis­pol­ku
• Ta­lous­met­sien luon­non­hoi­to – Met­sä vas­taa
• Met­sän­tut­ki­mus­lai­tos: Pun­ka­har­jun puu­laji­puis­to ja met­sät
• Met­sä pu­huu
• Ta­pio
• PEFC Finland
• YLE uu­ti­set  14.3.2008 / Ym­pä­ris­tö:Väi­tös: Il­mas­ton­muu­tos li­sää met­sien hyön­teis­tu­ho­ja
• La­ser­kei­laus siir­tää ja­lan ke­rä­tyt met­sä­tie­dot his­to­ri­aan | Yle Uu­ti­set | yle.fi  5.3.2014
• Kart­ta van­hois­ta met­sis­tä – biomi.org
• Met­sä­kes­kus: Myrs­ky­tu­ho­jen alus­ta­va ar­vio noin 20 Me | Yle Uu­ti­set | yle.fi 1.8.2014

Blogijuttuja ja muita tekstejä aiheesta

Kas­ke­a­mi­ses­ta

Ku­vas­sa ku­lo­tet­tua met­sää Sa­von­lin­nan Ah­ven­sal­mel­la 1989.
Tä­män leh­den te­ki­jä ja kuu­lui­sa Eero Jär­ne­fel­tin maa­laus “Kas­ki /Raa­ta­jat ra­han­a­lai­set”- ovat myös ku­vas­sa.
Maa­laus on teh­ty v 1893 La­pin­lah­den Väi­sä­län­mä­el­lä.
Kas­ke­a­mi­nen vai­kut­ti voi­mak­kaas­ti Suo­men met­sien ti­laan ja ke­hi­tyk­sen ja sen vai­ku­tuk­set nä­ky­vät edel­leen.
Kas­ki­kult­tuu­ria vaa­li­taan pie­ni­muo­toi­ses­ti Ko­lil­la ja Kaa­vin Telk­kä­mä­el­lä

Ta­lous­met­sis­tä

Met­sien hoi­toon ja puun tuo­tan­toon pe­reh­dy­tään Moodlen teh­tä­vis­sä.

Ta­lous­met­sän kier­ron näet kuva- ar­tik­ke­li­na (ku­van läh­de: “Pe­rus­kou­lun met­sä­ta­lous 8-9”; Suo­men Met­sä­yh­dis­tys kuva muo­kat­tu; Käyt­töön net­ti­käyt­töön saa­tu lupa)

“Suo­mi elää met­säs­tä” – Sa­not­tiin en­nen?:
Kan­san­ta­lou­tem­me yksi pe­rus­pi­la­ri on ol­lut met­sä­ta­lous ja sii­hen poh­jaa­va te­ol­li­suus. Ti­lan­ne on vii­me vuo­si­na glo­ba­li­saa­ti­on myl­ler­ryk­ses­sä, ko­vas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa to­sin ko­vas­ti muut­tu­nut.

Miel­lyt­tä­vä asuin­paik­ka on mie­les­täm­me talo met­sän lai­das­sa. Lenk­ki­pol­kum­me ja hiih­to­la­tum­me kier­te­le­vät met­sien kät­köis­sä. Met­sien mar­jat ja sie­net löy­tä­vät edel­leen tien­sä ruo­ka­pöy­tääm­me.

Met­sät ovat moni­puo­li­sia, la­jis­tol­taan rik­kai­ta eko­sys­tee­me­jä ja sa­mal­la myös te­hok­kai­ta puun tuot­ta­jia te­ol­li­suu­den tar­pei­siin.

Mo­nen­lai­set eet­ti­set, hen­ki­set ja ta­lou­del­li­set ar­vot ja vaa­ti­muk­set ris­te­ä­vät met­sä­pol­ku­jen lail­la.

Niin­pä ei ole mi­kään ihme, että Suo­men met­sien ti­las­ta ja käy­tös­tä syn­tyy myös kiis­to­ja, joi­ta kär­jis­ty­neim­mil­lään voi­daan jo “met­sä­so­dik­si” kut­sua. Suo­ma­lai­set ja kan­sain­vä­li­set luon­non­suo­je­lu­jär­jes­töt kam­pan­joi­vat Suo­men met­sis­sä ja te­ol­li­suus jou­tuu miet­ti­mään ima­go­aan maa­il­man mark­ki­noil­la Kel­paa­vat­ko sen tuot­teet? Käyt­tää­kö se puu­ta, jota on tuo­tet­tu eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä ta­val­la? Uu­det ter­mit ku­ten “bio­di­ver­si­teet­ti” ja “ser­ti­fi­oin­ti” vi­li­se­vät me­di­as­sa.

Kä­sit­tei­tä ly­hy­es­ti

• Maan­pin­taa voi­daan kä­si­tel­lä ku­lot­ta­mal­la, lai­kut­ta­mal­la, äes­tä­mäl­lä, mä­täs­tä­mäl­lä tai au­raa­mal­la
• Met­sän vil­je­lys­sä käy­te­tyt tai­met ovat ja­los­tet­tu­ja (kts. Bi2 ja BI5)
• Luon­tai­ses­sa uu­dis­ta­mi­ses­sa jä­te­tään uu­dis­tet­ta­val­le alal­le par­hai­ta puu­yk­si­löi­tä sie­men­puik­si
• Tai­mi­kon­hoi­to­töi­tä ovat täy­den­nys­is­tu­tus tai – kyl­vö, heinäys, per­kaus ja har­ven­nus
• Kas­va­tus- eli har­ven­nus­hak­kui­den tar­koi­tus on var­mis­taa par­hai­den puu­yk­si­löi­den kas­vu ja met­si­kön hyvä ra­ken­ne pois­ta­mal­la huo­not ja muun puus­ton alle jää­neet puut.
  • Näi­tä hak­kui­ta suo­ri­te­taan met­si­kös­tä riip­pu­en 1-4 ker­taa
  • Kas­va­vaa met­sää voi­daan myös lan­noit­taa ja ala­ok­sia pois­taa pys­ty­kar­sin­nal­la

  Met­sät ener­gi­a­läh­tee­nä

  Suo­men ener­gi­a­huol­los­sa ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen tor­jun­nas­sa on yh­te­nä olen­nai­se­na ele­ment­ti­nä mu­ka­na ko­ti­mai­sen bioenergin käy­tön li­sää­mi­nen.
  Tämä vai­kut­taa ja nä­kyy myös met­sis­sä.

  Blogijuttu aiheesta

  lau­an­tai 8. loka­kuu­ta 2011

  Höl­mö­läis­ten hom­maa­ko?

  Olen täs­sä mie­tis­kel­lyt ja jon­kin ver­ran seu­ran­nut­kin kol­mea ns. kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta kat­sot­tu­na si­nän­sä erin­o­mai­sen hy­vää ja kan­na­tet­ta­vaa asi­aa.

  Ne tuo­vat mie­leen ju­tun sii­tä, mi­ten höl­mö­läi­set toi­mi­vat , kun huo­ma­si­vat ma­ton ole­van lii­an ly­hy­en ylet­ty­äk­seen pe­ril­le: He leik­ka­si­vat sii­tä pa­lan alku­pääs­tä ja liit­ti­vät sen lop­pu­pää­hän.
  En väi­tä, että nämä täy­sin so­pi­vat ao. ver­tauk­seen puhumattaakaan sii­tä, että oli­sin niin vii­sas, että voi­sin näis­sä asi­ois­sa ker­toa, mi­ten pi­täi­si toi­mia.
  Mi­nus­ta nämä kui­ten­kin ovat hy­viä esi­merk­ke­jä sii­tä, mi­hin joku hy­vä­kin han­ke joh­taa, jos kaik­kia seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia ei osa­ta tai ei ha­lu­ta ot­taa jo etu­kä­teen huo­mi­oon.En­sim­mäi­nen esi­merk­ki on suo­ras­taan glo­baa­li eli kos­kee koko ih­mis­kun­nan pon­nis­te­lu­ja luon­non ja luon­non­va­ro­jen sääs­tä­mi­sek­si.

  Kun öljy on eh­ty­vä ja uu­siu­tu­ma­ton luon­non­vara ja sen polt­ta­mi­nen ai­heut­taa hai­tal­li­sia pääs­tö­jä, on käyn­nis­tet­ty ym­pä­ri maa­il­maa mit­ta­via hank­kei­ta, jois­sa py­ri­tään bio­polt­to­ai­neen li­sää­mi­seen. Ben­sii­niin li­sä­tyn eta­no­lin ja tä­män uu­den E10- laa­dun so­vel­tu­vuu­des­ta autohin on kes­kus­tel­tu kiivastikin. Tämä on kui­ten­kin vain pie­ni sivu­juon­ne var­si­nai­ses­sa asissa: Siis sii­nä, mis­sä ja mi­ten bio­polt­to­ai­nei­ta tuo­te­taan?Vii­me ai­koi­na on me­di­as­sa jul­kais­tu huo­les­tut­ta­vi­a­kin tie­to­ja sii­tä, että alun­pe­rin ra­vin­non­tuo­tan­nos­sa ol­lei­ta pel­to­ja on muu­tet­tu kas­va­maan kas­ve­ja, jois­ta teh­dään bio­polt­to­ai­neit­ta. Tätä on teh­ty jopa sem­moi­sil­la alu­eil­la, jois­sa jo en­tuu­des­taan on ol­lut puu­tet­ta ra­vin­nos­ta. USA: ssa iso osa mais­si­sa­dos­ta käy­te­tään bio­polt­to­ai­nee­na tai sii­tä teh­dään sitä.(esim. http://cropwatch.unl.edu/web/bioenergy/corn).Il­mei­ses­ti täl­lä ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut jo nyt vai­ku­tuk­sia ruu­an hin­nan­nou­suun, mis­tä eni­ten kär­si­vät köy­him­mät maat. Näin siis mei­dän rik­kaim­pien si­nän­sä hyvä pyr­ki­mys kes­tä­väm­pään ke­hi­tyk­seen täl­lä alu­eel­la, saat­taa joh­taa ikä­viin seu­ran­nais­vai­ku­tuk­siin muu­al­la.

  Kun Suo­men tei­tä aje­lee nä­kee aika usein val­ta­via kan­to­ka­so­ja, jot­ka odot­ta­vat ha­ke­tus­ta ja kul­je­tus­ta teh­tail­le tai voi­ma­lai­tok­sil­le pol­tet­ta­vak­si (esim. http://www.metsavastaa.net/kan­not).Suo­mes­sa­han on pää­tet­ty li­sä­tä bio­polt­to­ai­neen käyt­töä, jot­ta me omal­ta osal­tam­me oli­sim­me vä­hen­tä­mäs­sä “kas­vi­huo­ne­il­mi­ön voi­mis­tu­mis­ta”. Il­mai­sen asi­an noin, kos­ka jos sa­non esimerksi näin: Suo­men met­sis­tä ote­tun puun polt­to vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jä, pis­tän ns. mut­kia suo­rik­si. Eli tä­män puo­len tar­kem­mas­ta se­lit­tä­mi­ses­tä ei täs­sä var­si­nai­ses­ti ole kyse, vaan kes­ki­tyn lä­hin­nä sii­hen, mi­ten kan­to­jen pois­kus­kaa­mi­nen vai­kut­taa met­sä­maa­han ja koko ky­sei­sen eko­sys­tee­min tasa­pai­noon.Sii­nä­pä se: Ei sitä vie­lä tie­de­tä!

  Ol­laan siis täl­tä osin jo pit­kään to­teu­tet­tu si­nän­sä kan­na­tet­ta­vaa asi­aa eli bio­polt­toi­neen käy­tön li­sää­mis­tä, mut­ta ei ole etu­kä­teen poh­dit­tu sitä, mi­tä­hän täs­tä ra­jus­ta toi­mes­ta seu­raa. Ihan noin maa­lais­jär­jel­lä­kin aja­tel­len kan­to­jen pois­ta­mi­nen met­säs­tä vie mu­ka­naan muu­ta­kin met­sä­eko­sys­tee­mis­tä: Se vie ne ra­vin­teet, jot­ka kan­to­jen la­ho­tes­sa maa­pe­rään vä­hi­tel­len tu­le­vat. Kan­to­jen mu­ka­na läh­te­vät niis­sä elä­vät ha­jot­ta­ja- ja muut eli­öt, sie­ni­juu­ret ja muut eko­sys­tee­mil­le tär­ke­ät toi­mi­jat. Kan­not ei­vät met­säs­sä pala ja sitä kaut­ta li­sää hillidioksidin mää­rää ilma­ke­häs­sä.Ett­ei nyt vain lop­pu­tu­le­ma­na kä­vi­si nin, että näi­tä myl­lät­ty­jä met­sä­mai­ta täy­tyy sit­ten lan­noit­taa kei­no­lan­noit­teil­la, joi­den te­ke­mi­seen tar­vi­taan run­saas­ti ener­gi­aa. Mi­ten­kä­hän mah­taa olla “lop­pu­pe­leis­sä” siis hii­li­ta­seen­kin lai­ta, kun iso osa luon­nos­sa pa­la­ma­ton­ta met­sän bio­mas­saa nyt pol­te­taan?

Tee metsäretkiä EveryTrailissa ja katso kuvia Flickrissä

• Pun­ka­har­ju; Ko­kon­har­jun luon­to­pol­ku
• Pun­ka­har­jun puu­laji­puis­to
• Kolo­vesi; Nah­ki­ais­sa­lon luon­to­pol­ku
• Lin­nan­saa­ri
• Pui­jo; Ko­kon­mäen kier­to
• Sa­von­lin­na; Suu­ri Hera­jär­vi-Seppajärvi
• Hera­jär­ven har­jul­la
• Tiilikkajärvi
• Nou­su Sär­ki­tun­tu­ril­le
• Met­sä­ku­via Flickrissä

Pui­jo 28.9.2012; Aar­ne Hag­man

Enon­kos­ki 26.7.2009; Aar­ne Hag­man

Sa­von­lin­nan Ah­ven­sal­mi; 1989; Aar­ne Hag­man

Kuo­pi­on Veh­mas­mäki 1.5.2009; Aar­ne Hag­man

Suo­men pi­sin puu: Euroopanlehtikuusi Pun­ka­har­jun Ko­kon­har­jun luon­to­po­lun var­res­sa; v. 2003 46,3 m. Kuva 12.6.2013; Aar­ne Hag­man