Suomen sisävedet
Vesistöjen tila ja suojelu
Vesistöjen ominaispiirteet
- Paljon järviä
Suomen järvisyyteen voit tutustua myös täällä: [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu]
Sieltä löytyy myös tarkka “järven” määritelmä ja tiedot ympäristökeskuksen pitämästä järvirekisteristä. - Järvien ominaispiirteitä
- Järvet muodostavat sokkeloisia reittejä
- Ne ovat keskimäärin matalia eli niiden sisältämä vesimäärä on lukumäärästä huolimatta varsin pieni verrattuna vaikkapa Euroopan suurjärviin
- Järvien veden lämpötila muuttuu vuodenaikojen mukaan ja tästä seuraa niissä syksyisin ja keväisin tyypillinen “täyskierto”
- Talvisin jääpeitteen alla vallitsevat erityisolosuhteet saattavat johtaa happikatoon
- Järvien vesi on soilta tulevien humusaineiden vuoksi usein ruskeaa
Järvityypit
Järvien luokittelun perustana on veden ravinteisuus ja tuotantokyky. Näiden nojalla löytyy kaksi päätyyppiä runsas- ja niukkaravinteiset järvet.
Lähinnä veden värin perusteella niukkaravinteiset järvet voidaan jakaa vielä kahteen alatyyppiin: ruskea- ja kirkasvetiset järvet.Vesistöjen kuntoa ja veden laatu
- Laatuluokitus ja sen kriteerit:
kts kirja ja [Ympäristökeskuksen ko. sivusto] - Vesitutkimukset
Vesitutkimuksia tekevät valtion viranomaiset, läänien ja kuntien ympäristökeskukset ja mm. vesiensuojeluyhdistykset ja teollisuuslaitokset. Myös yksityiset voivat ottaa vaikkapa kesämökin rantavedestä näytteen ja viedä sen johonkin vesilaboratorioon tutkittavaksi – maksua vastaan tietenkin.
Aina ei tutkita tässä listassa olevia kaikkia asioita, vaan selvitetään tilanteen mukaisesti joitain niistä.
- bakteeripitoisuus (etenkin suolistoperäiset)
- happipitoisuus
- näkösyvyys
- väri
- kokonaisfosforin määrä
- klorofyllin eli lehtivihreän määrä
- metallien pitoisuus: Hg, Cd, Cr, Pb, Arseeni
- syanidit (myrkyllisiä)
- natriumligonosulfonaatit (selluloosateollisuuden päästöissä)
- biologinen hapenkulutus
- kemiallinen hapenkulutus
- kiintoaineet
- pH
- alkaliniteetti (kuvaa happamoitumisen vastustuskykyä eli puskurointia)
- sähkönjohtavuus (kasvaa epäpuhtauksien lisääntyessä)
Lähteitä
- Järviwiki
- YLE Uutiset ; 6.5.2008 / Ympäristö:Suojavyöhyke voi estää hakkuiden fosforivalumat lähes kokonaan
- Ympäristö | YLE Uutiset | yle.fi:Vesistöt saivat pelastussuunnitelman( 30.10.2008)
- Uutiset | yle. | Kotimaa | YLE fi 23.8.09; Happi vähenee Inarijärven syvänteissä
- Savon Sanomat 1.3.2010; Kalat kuolevat hapettomuuteen Kuopion Petosella
- Suomen parhaat järvet löytyvät Etelä-Savosta | Yle Uutiset | yle.fi; 2.10.2013
- http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi
- HSY: Puhtaampaa jätevettä – YouTube
- Pelasta järvi.fi
- Maatalouden fosforipäästöt talteen ilman sähköä uudella menetelmällä | Yle Uutiset | yle.fi päivitetty 19.12.2014
- Kokemäenjoen nikkelipäästö tappoi yli neljä miljoonaa simpukkaa | Yle Uutiset | yle.fi 3.12.2014
- Happi hävittää myrkyt pohjavesistä tässäkö ratkaisu vuosikymmenten takaiseen ympäristötuhoon? | Yle Uutiset | yle.fi 2.12.2014
Blogijuttu
lauantai 29. elokuuta 2009
Saaristokadun poukamissa
Kuopion Saaristokatu on saanut aivan aiheesta kiitosta. Onhan sillä mukava liikkua ja katsella kauniita maisemia: Panoramio. On se siinä mielessä myös ekologisesti kestävää rakentamista, että matka keskustaan uusimmilta asuntoalueilta lyhenee huomattavasti.
Silloin, kun katua suunniteltiin ja YVA:a tehtiin, oli eräs keskeinen tutkimuskohde, kuinka kadun vaatimat pengerrykset ja sillat vaikuttavat veden virtauksiin.
Viime viikonloppuna huomasin, että erääseen pohjukkaan oli ilmaantunut “sinilevää”.
Tämän aamun retkellä näytti, että tilanne oli pahentunut.
Kadun varrella on useita umpiperiä, joihin tuuletkaan eivät vaikuta. Ne olivat alunperin salmia, joissa vesi pääsi vaihtumaan.
Johtuuko veden laadun silminkin nähtävä huononeminen vaikkapa tässä lahdukassa em. syystä ja miten tilanne jatkossa kehittyy?
En tätä kirjoittaessani tiedä, seurataanko Saaristokadun ympäristövaikutuksia Pohjois-Savon ympärisökeskuksen toimesta tältä osin edelleen.
Kuvia vesistöistä
Seuraavissa kuva- artikkeleissa valikoituja kuvia erilaisista Itä-Suomen järvivesistöistä.
Kuvia katsellessa voit pohtia kyseisten vesitöjen tilaa, mahdollisia muutoksia sekä vesistöjen käyttöä ja ihmisen vaikutuksia vesistöihin. Linkit 12 ja 13 ovat kuvasettejä ja/tai Everytrail- retkiä
Kaikki kuvat: Aarne Hagman
- Savonlinna, Haponlahti 3.6.2013 – Kanava tehtiin aikoinaan etenkin puunuittoa varten
- Kerimäki 15.9.2012 – Puruvedellä kalastus on edelleen tärkeä elinkeino
- Savonlinna; Kallioranta 17.8.2012 – Vedenkorkeuden vaihtelut tuovat omat pulmansa
- Kaavi 22.7.2012 – Mökkielämää ei voine ajatella ilman, että pääsee vesille
- Kuopio, Maljalahti 23.5.2012 – Vesistöt tuovat eloa ja kauneutta myös kaupunkiin
- Kuopio; Ritisenlahti 29.12.2011 – Talvea odotellessa
- Tiilikkajärven Pohjoisniemi 17.9.2011 – Ruskeavetinen, oligotrofinen järvi
- Savonlinna; Häyrynjärvi; Likalahti 15.6.2011 – Rehevöitynyt vesistö
- Linnansaaren kansallispuisto; Louhisaari 6.6.2011 – Saimaannorpan ja kalasääsken valtakuntaa
- Varkauden vierasvenesatama, Taipale 5.6.2011 – Suomessa on monia hienoja vesireittejä
- Kallansillat 4.7.2013 – Kuopio on Kallaveden ympäröimä
- Kuopion saaristoristeily 7.7.2011: Kuvasetti ja Everytrail
- Laivamatka Oravi-Savonlinna 31.7.2009 : Everytrail

Haukivedellä 16.8.2010; Aarne Hagman

Vuodenaikojen vaihtelu ja sen erot vaikuttavat paljon vesistöjen tilaan. Selkälahti 20.11.2011; Aarne Hagman