Nettilähteitä
Ihmisen genomi
- Tiede – Uutinen – 20.4.2008 – Genomin läpiluku maksaa enää miljoonan
- Tiede – Uutinen – 24.10.2008 – Itä-Suomi geneettisesti kaukana lännestä
- Tiede – Uutinen – 12.11.2004 – Savolaisilla poikkeavat valtimot
- Tiede – Uutinen – 31.10.2008 – Ötzi omaa sukuaan
- Uutiset – Tiede.fi 25.01.2009; Perinnöllisiä eivät ole vain geenit
- Epigeneettinen periytyminen – Wikipedia
- Uutiset – Tiede.fi 11.2.2009; Geenit kahdentuivat ihmiseksi
- Uutiset – Tiede.fi 12.2.2009; Neandertalilaisgenomi vihdoin kartoitettu
- Uutiset – Tiede.fi 03.09.2009; Etniset ryhmät ovat rodullisia sekoituksia
- Uutiset – Tiede.fi 06.01.2010 Ihmisgenomista löytyi vieraita osia
- | Tiede ja tekniikka | YLE Uutiset | yle.fi 14.1.2010 Ihmisen ja simpanssin kromosomissa sittenkin iso ero
- Tiede – Uutinen – 7.3.2011 Me olemme kaikki eteläafrikkalaisia
- Tiede – Uutinen – 9.3.2011 Puuttuva dna erottaa ihmisen apinasta
- Tiede – Uutinen – 30.8.2012 Nykyihminen kantaa denisovanihmisen geenejä
- Tutkimus: Sattuma voi selittää perinnöllisten tautien puhkeamista | Yle Uutiset | yle.fi 26.1.2014
- Miksi harvinainen sairaus vie pienen lapsen? Vastaus voi löytyä geeneistä. | Tiede | yle.fi 10.03.2014
- www.uef.fi – Geenidiagnostiikka
Human Genome
- On The Human Genome Project – Home
- Human Genome Project Information
- ScienceDaily (Jan. 15, 2010) Chimp and human Y chromosomes evolving faster than expected
- BBC News 4 January 2011 – Hair colour predicted from genes
- Family Tree DNA – I1d – L22
- Category:Human genes – Wikimedia Commons
- Category:Haplogroups – Wikimedia Commons
- Category:Karyotypes – Wikimedia Commons
- The Genographic Project – Human Migration, Population Genetics, Maps, DNA – National Geographic
- A genetic blueprint of your unborn baby – New Scientist – New Scientist
- The Ties That Bind | Newsweek Science | Newsweek.com
- Free biology Animations – Learnerstv:DNA is only the beginning for understanding the human genome
Blogijuttuja
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Suomalainen geeniatlas
TV-uutisissa ja muissakin medioissa kerrotiin tänään, että suomalaisten perimästä on koottu uusi geeniatlas.
Atlas perustuu yli 40.000 suomalaisen perimän selvittämiseen. Heiltä on kartoitettu satoja tuhansia geenimerkkejä, joita vertaamalla voidaan tutkia väestön perinnöllisiä eroja eri puolilla Suomea. Aineistosta saadaan selville myös, mille Europaan kansoille suomalaiset ovat eniten tai vähiten perimäsukulaisia.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Juttuja ihmisen perimästä ja geenitekniikasta
Viime päivien lehdissä oli kaksikin juttua tästä aihepiiristä:
Sunnuntain Helsingin Sanomissa kansainvälisesti korkealle arvostettu geenitutkija Leena Palotie kertoo, missä ihmisen perimän geenitason kartoituksessa eli ns. läpiluennassa tällä hetkellä ollaan menossa ja mitkä ovat geenitekniikan tulevaisuuden sovellukset mm. lääketieteessä.
Tämänpäivän Savon Sanomissa pohdiskellaan, onko uusi uhka puhtaalle urheilulle “geenidoping”.
Leena Palotie kertoo, että seuraavan 18 kuukauden aikana on tarkoitus selvittää erilaisia etnisiä ryhmiä edustavien tuhannen ihmisen koko perimä. Tiedot laitetaan internettiin. Tämä tutkimus on edelleen kallista puuhaa: Yhden läpiluennan hinta on tuhansia euroja.
Perustietämyksen ohella tarkemmalla geenikartoituksella tähdätään mm. täsmälääkitykseen ja sitä kautta parempaan sairaanhoitoon.
Leena Palotie ei näe, että ihmisen perimän kartoitus ja sen sovellukset olisivat pelon aihe, vaikka geenitekniikan käyttö mm. hyötykasveilla ja sitä kautta ravinnossa on herättänyt myös kiivasta vastustusta.
Voisiko geenitekniikalla tuottaa huippu-uimarin, jolla olisi varpaiden välissä räpylät?
No ei varmasti koskaan ja ylipäätään edes yksittäisten eläingeenien siirtäminen “jalostusmielessä” ihmiseen on edelleen myös eettistä syistä utopiaa, vaikka se teknisesti olisikin jo mahdollista.
Kuopiolainen alan huippututkija, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttula ei ole huolissaan siitä, että geenitekniikka urheilijan perimän ja sitä kautta anatomisten tai fysiologisten perusominaisuuksien manipulaatiomielessä tulisi lähiaikoina dopingvälineeksi urheilussa.
Sen sijaan menetelmien kehittyessä on toki mahdollista vaikuttaa geeniteknisesti esim. veren hapenottokykyyn tai lihasmassan kasvuun ja on ilmeistä, että tätä uutta “dopingia” varmaan joskus vielä kokeillaan.
Seppo Ylä-Herttula kuitenkin painottaa sitä, että huippu-urheilijan kehittymisen tärkeimmät tekijät ovat kuitenkin lajiin sopivat poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet: Perimästä toki nekin johtuvat!
- Jutun juurta: Helsingin Sanomat 8.2.2009
- Savon Sanomat 9.2.2009
- The Sanger Institute (Leena Palotien johtama laitos)
- A. I. Virtanen Institute for Molecular Sciences: Molecular Medicine (Seppo Ylä-Herttualan johtama laitos)
perjantai 24. lokakuuta 2008
Perimän räknäilyä
Mitä eroja on saksalaisilla ja briteillä?
No! Eipä juuri mitään, jos tutkailee näiden kansojen sukulaisuutta geenien valossa. Näin kerrotaan tänään PLos ONE- tiedelehdessä julkaistavassa tutkimuksesta, missä vertaillaan suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien sekä myös Suomen eri maakuntien ihmisten geeniperimää.
Meitä savolaisia on jostain syystä pidetty jotenkin erikoisina. Kerrotaan jopa, että ennen vanhaan kuulutettiin junassa, jotta: “Seuraavana Hankasalmi ja tulukki nousoo junnaan” 😉
Tämä tutkimus vahvistaa tätä asiaa perinnöllisyystieteen keinoin seuraavasti: Saksalaiset ja britit ovat perimältään samanlaisempia kuin itä- ja länsisuomalaiset keskenään.
Tutkimus paljastaa myös sen asian, että geenikartalla pohjois-pohjanmaalaiset ovatkin itäsuomalaisia! Tämä selittyy asutushistorialla.
Mitteepä tuohon sanoes? Voiphan tuo olla nuinniin – mutta voiphan se olla muutenniin!
Kannattaa kahtoo nämä jutut:
- Jutun juurta: Helsingin Sanomat 24.10.2008
- Tiede – Uutinen 24.10.2008
- YLE Tiedeuutiset 24.10.2008
- Plos ONE