Maapallon pyörimisliike

Maa pyörii akselinsa ympäri

Phileas Fogg, lontolainen her­ras­mies löi ve­toa, että hän kier­tää maa­pal­lon 80 päi­väs­sä. Tul­tu­aan ta­kai­sin Lon­too­seen hän luu­li hä­vin­neen­sä ve­don, kos­ka hä­nen ret­ki­kun­nal­taan ku­lui las­ku­jen mu­kaan seik­kai­lu­rik­kaa­seen mat­kaan 81 päi­vää. Lon­toon ai­kaa heil­lä kui­ten­kin meni vain  80 päi­vää. Jules Vernen ro­maa­ni ker­too täs­tä.

Nor­maa­li­e­lä­män ajan­las­ku  pe­rus­tuu edel­leen Maan pyö­ri­mis­liik­kee­seen, vaik­ka ny­kyi­sen tie­to­tek­nii­kan ai­ka­na maa­pal­lon pyö­räh­dys­aika Au­rin­gon suh­teen eli vuo­ro­kau­si ja sen osat ei enää ole tar­peek­si tark­ka ajan mit­ta­ri.

Mui­ta maa­pal­lon pyö­ri­mi­ses­tä joh­tu­via il­mi­öi­tä ovat keskipaikoisvoima, coriolis- voi­ma ja vuo­ro­vesi. Näis­tä on alla net­ti­läh­tei­tä. Vuo­ro­ve­des­tä on oma ar­tik­ke­li.

Pyörimisliikkeestä
Coriolis- ilmiö
Blogijuttu

tors­tai 4. maa­lis­kuu­ta 2010

Huo­ma­sit­ko vuo­ro­kau­den ly­hen­ty­neen?

No et var­maan, mut­ta tie­de­mies­ten mu­kaan näin il­mei­ses­ti kävi Chi­len voi­mak­kaan jä­ris­tyk­sen seu­rauk­se­na (YLE. fi Uu­ti­set). Se­li­tys on puh­das­ta fy­siik­kaa: Kun pyö­ri­vän kap­pa­leen eli täs­sä ta­pauk­ses­sa maa­pal­lon mas­saa siir­tyy lä­hem­mäs kap­pa­leen kes­ki­pis­tet­tä, pyö­ri­mis­no­peus kiih­tyy. Chi­len jä­ris­tyk­ses­sä näin ta­pah­tui.Eipä täs­sä kui­ten­kaan kan­na­ta ru­ve­ta kel­lo­aan ruk­kaa­maan tä­män ta­kia, kos­ka vuo­ro­kau­si ly­hen­tyi las­kel­mien mu­kaan 1,26 mikrosekunttia.

Ajan­las­ku on vuo­ro­kau­den­kin suh­teen yli­pää­tään aika vek­ku­lia puu­haa: Mik­si vuo­ro­kau­des­sa on 24 tun­tia eikä vaik­ka­pa 20, mik­si tun­ti on 60 mi­nuut­tia ja mi­nuut­ti 60 se­kun­tia eikä vaik­ka­pa 100 se­kun­tia?

Maan­tie­teen 1. kurs­sil­la poh­dis­kel­laan sitä, mik­si vuo­ro­kau­si on täs­mäl­leen 24 tun­tia, mut­ta maa­pal­lon to­del­li­nen pyö­räh­dys­aika (joka siis nyt hiu­kan ly­he­ni) on 23 tun­tia, 56 mi­nuut­tia ja 4,1 se­kun­tia!

Ajanlaskusta netissä

Jos et esim. muis­ta tai tie­dä, minä vii­kon­päi­vä­nä syn­nyit ja mikä kuun kier­ron vai­he tuol­loin oli, se löy­tyy ka­len­te­ri­ar­kis­tos­ta.

Pendule de Fou­cault du Panthéon de Paris; By Arnaud 25 (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons

GE1 Si­ni­nen pla­neet­taAar­ne Hag­man; Kurs­sin ri­kas­tus­ma­te­ri­aa­lia 20136.8.2013