Energialähteet

World Mapperissa

• Water Resources
• Hydroelectric Power
• Oil Power
• Gas Power
• Coal Power
• Nuclear Power
• Fuel Exports
• Fuel Imports
• Electricity Production
• Electricity Increase
• Fuel Use
• Fuel Increase

Google Earth

• Goog­le Earth Gallery- haku: Energy
• Goog­le Earth Gallery- haku: Oil
• World Energy Consumption

Muuta netissä:

• Ma­rok­ko kat­soo tai­vaal­le ja nä­kee va­loa | Yle Uu­ti­set | yle.fi 5.2.2014

Blogijuttuja

tors­tai 14. elo­kuu­ta 2008

Kiistan aihe sulavan jään alla

Kai­ken­moi­sia seu­rauk­sia il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä saat­taa­kin olla.

Jos poh­joi­sen napa-alu­een jää su­laa laa­jem­mal­ti, ku­ten on en­nus­tet­tu ja osin myös vii­me ai­koi­na näh­ty, al­ka­vat sen alta pal­jas­tu­vat me­ren­poh­jan alu­eet kiin­nos­taa. Napa-alu­een me­ren­poh­jan ker­ros­tu­mis­sa on ni­mit­täin suu­ri mää­rä öl­jyä ja kaa­sua. Po­liit­ti­sen kiis­tan ai­heet syn­ty­vät sii­tä, että kan­sain­vä­lis­ten so­pi­mus­ten mu­kaan napa-alu­een me­ren­poh­jaa ei omis­ta mi­kään val­tio ja niin myös mah­dol­li­set luon­non­va­rat ovat yh­tei­siä. Val­tio voi hyö­dyn­tää me­ren­poh­jaa luon­nol­li­ses­ti omil­la alue­ve­sil­lään, joi­den raja on so­pi­mus­ten mu­kaan 12 meri­pe­nin­kul­maa (22,2 km) ran­nas­ta mut­ta myös ta­lous­vyö­hyk­keel­lä, joka puo­les­taan voi ulot­tua (jos mer­ta riit­tää) 200 meri­pe­nin­kul­man (360 km) pää­hän val­ti­on ran­ni­kos­ta.

Maan­tie­de – ja ni­men­o­maan me­ren­poh­jan ra­ken­ne – as­tuu ku­vaan, jos val­tio ha­lu­aa laa­jen­taa tuo­ta ta­lous­vyö­hy­ket­tä. Se on mah­dol­lis­ta, jos voi­daan kiis­tat­ta osoit­taa, että man­ner­ja­lus­ta ulot­tuu tuon ta­lous­vyö­hy­ke­ra­jan ulko­puo­lel­le.

Täs­tä nyt on siis ky­sy­mys: Poh­jois­napa-alu­een ym­pä­rys­val­lat – Ve­nä­jä ak­tii­vi­sim­min – ovat nyt al­ka­neet piir­rel­lä kart­to­ja omis­ta alue­vaa­ti­muk­sis­taan. Ge­o­lo­gis­ta kiis­taa käy­dään sii­tä, mit­kä me­ren­poh­jan osat kuu­lu­vat mi­hin­kin man­ner­a­lu­ee­seen tuon man­ner­ja­lus­ta- kri­tee­rin pe­rus­teel­la.

• BBC News
• Kuva me­ren ra­ken­tees­ta (Man­ner­ja­lus­ta = Continental Self)

lau­an­tai 8. loka­kuu­ta 2011

Hölmöläisten hommaako?

Olen täs­sä mie­tis­kel­lyt ja jon­kin ver­ran seu­ran­nut­kin kol­mea ns. kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta kat­sot­tu­na si­nän­sä erin­o­mai­sen hy­vää ja kan­na­tet­ta­vaa asi­aa. Ne tuo­vat mie­leen ju­tun sii­tä, mi­ten höl­mö­läi­set toi­mi­vat , kun huo­ma­si­vat ma­ton ole­van lii­an ly­hy­en ylet­ty­äk­seen pe­ril­le: He leik­ka­si­vat sii­tä pa­lan alku­pääs­tä ja liit­ti­vät sen lop­pu­pää­hän.

En väi­tä, että nämä täy­sin so­pi­vat ao. ver­tauk­seen puhumattaakaan sii­tä, että oli­sin niin vii­sas, että voi­sin näis­sä asi­ois­sa ker­toa, mi­ten pi­täi­si toi­mia.

Mi­nus­ta nämä kui­ten­kin ovat hy­viä esi­merk­ke­jä sii­tä, mi­hin joku hy­vä­kin han­ke joh­taa, jos kaik­kia seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia ei osa­ta tai ei ha­lu­ta ot­taa jo etu­kä­teen huo­mi­oon.

En­sim­mäi­nen esi­merk­ki on suo­ras­taan glo­baa­li eli kos­kee koko ih­mis­kun­nan pon­nis­te­lu­ja luon­non ja luon­non­va­ro­jen sääs­tä­mi­sek­si.

Kun öljy on eh­ty­vä ja uu­siu­tu­ma­ton luon­non­vara ja sen polt­ta­mi­nen ai­heut­taa hai­tal­li­sia pääs­tö­jä, on käyn­nis­tet­ty ym­pä­ri maa­il­maa mit­ta­via hank­kei­ta, jois­sa py­ri­tään bio­polt­to­ai­neen li­sää­mi­seen. Ben­sii­niin li­sä­tyn eta­no­lin ja tä­män uu­den E10- laa­dun so­vel­tu­vuu­des­ta autohin on kes­kus­tel­tu kiivastikin. Tämä on kui­ten­kin vain pie­ni sivu­juon­ne var­si­nai­ses­sa asissa: Siis sii­nä, mis­sä ja mi­ten bio­polt­to­ai­nei­ta tuo­te­taan?

Vii­me ai­koi­na on me­di­as­sa jul­kais­tu huo­les­tut­ta­vi­a­kin tie­to­ja sii­tä, että alun­pe­rin ra­vin­non­tuo­tan­nos­sa ol­lei­ta pel­to­ja on muu­tet­tu kas­va­maan kas­ve­ja, jois­ta teh­dään bio­polt­to­ai­neit­ta. Tätä on teh­ty jopa sem­moi­sil­la alu­eil­la, jois­sa jo en­tuu­des­taan on ol­lut puu­tet­ta ra­vin­nos­ta. USA: ssa iso osa mais­si­sa­dos­ta käy­te­tään bio­polt­to­ai­nee­na tai sii­tä teh­dään sitä. Lisä­tie­toa esim. tääl­tä!

Il­mei­ses­ti täl­lä ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut jo nyt vai­ku­tuk­sia ruu­an hin­nan­nou­suun, mis­tä eni­ten kär­si­vät köy­him­mät maat. Näin siis mei­dän rik­kaim­pien si­nän­sä hyvä pyr­ki­mys kes­tä­väm­pään ke­hi­tyk­seen täl­lä alu­eel­la, saat­taa joh­taa ikä­viin seu­ran­nais­vai­ku­tuk­siin muu­al­la. Lisä­tie­toa esim. tääl­tä!

Kun Suo­men tei­tä aje­lee nä­kee aika usein val­ta­via kan­to­ka­so­ja, jot­ka odot­ta­vat ha­ke­tus­ta ja kul­je­tus­ta teh­tail­le tai voi­ma­lai­tok­sil­le pol­tet­ta­vak­si

Suo­mes­sa­han on pää­tet­ty li­sä­tä bio­polt­to­ai­neen käyt­töä, jot­ta me omal­ta osal­tam­me oli­sim­me vä­hen­tä­mäs­sä “kas­vi­huo­ne­il­mi­ön voi­mis­tu­mis­ta”. Il­mai­sen asi­an noin, kos­ka jos sa­non esimerksi näin: Suo­men met­sis­tä ote­tun puun polt­to vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jä, pis­tän ns. mut­kia suo­rik­si. Eli tä­män puo­len tar­kem­mas­ta se­lit­tä­mi­ses­tä ei täs­sä var­si­nai­ses­ti ole kyse, vaan kes­ki­tyn lä­hin­nä sii­hen, mi­ten kan­to­jen pois­kus­kaa­mi­nen vai­kut­taa met­sä­maa­han ja koko ky­sei­sen eko­sys­tee­min tasa­pai­noon.

Sii­nä­pä se: Ei sitä vie­lä tie­de­tä!

Ol­laan siis täl­tä osin jo pit­kään to­teu­tet­tu si­nän­sä kan­na­tet­ta­vaa asi­aa eli bio­polt­toi­neen käy­tön li­sää­mis­tä, mut­ta ei ole etu­kä­teen poh­dit­tu sitä, mi­tä­hän täs­tä ra­jus­ta toi­mes­ta seu­raa. Ihan noin maa­lais­jär­jel­lä­kin aja­tel­len kan­to­jen pois­ta­mi­nen met­säs­tä vie mu­ka­naan muu­ta­kin met­sä­eko­sys­tee­mis­tä: Se vie ne ra­vin­teet, jot­ka kan­to­jen la­ho­tes­sa maa­pe­rään vä­hi­tel­len tu­le­vat. Kan­to­jen mu­ka­na läh­te­vät niis­sä elä­vät ha­jot­ta­ja- ja muut eli­öt, sie­ni­juu­ret ja muut eko­sys­tee­mil­le tär­ke­ät toi­mi­jat. Kan­not ei­vät met­säs­sä pala ja sitä kaut­ta li­sää hillidioksidin mää­rää ilma­ke­häs­sä.

Ett­ei nyt vain lop­pu­tu­le­ma­na kä­vi­si nin, että näi­tä myl­lät­ty­jä met­sä­mai­ta täy­tyy sit­ten lan­noit­taa kei­no­lan­noit­teil­la, joi­den te­ke­mi­seen tar­vi­taan run­saas­ti ener­gi­aa. Mi­ten­kä­hän mah­taa olla “lop­pu­pe­leis­sä” siis hii­li­ta­seen­kin lai­ta, kun iso osa luon­nos­sa pa­la­ma­ton­ta met­sän bio­mas­saa nyt pol­te­taan?

Kol­mas­kin esi­merk­ki kos­kee ener­gi­an­tuo­tan­toa ja itse asi­as­sa vii­mei­sen vi­rik­keen tä­män ju­tun kir­joit­ta­mi­seen an­toi tä­män päi­vän (8.10.2011) He­sa­ris­sa ol­lut ar­tik­ke­li, mis­sä esi­tel­tiin Kemi­jär­ven ym­pä­ril­lä ole­vil­le vaa­roil­le suun­nit­teil­la ole­via tuu­li­voi­ma­loi­ta.

Tuu­li­voi­ma on ym­pä­ris­tön kan­nal­ta erin­o­mai­nen, saas­tee­ton ener­gi­a­läh­de. Suo­mes­sa se kat­taa säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta ny­kyi­sin vain 0,5% kun esim Tans­kas­sa vas­taa­va luku on jo 24%. Eri puo­lil­la Suo­mea on mit­tail­tu tuu­len no­peuk­sia ja suun­tia tar­koi­tuk­se­na löy­tää hy­viä paik­ko­ja jopa suu­ril­le tuu­li­voi­ma­la­puis­toil­le (tuu­li­at­las).

Eräs ai­na­kin mi­nul­le ja ko. ar­tik­ke­lin mu­kaan myös eten­kin Kemi­jär­ven mat­kai­lus­ta huol­ta kan­ta­vil­le tär­keä asia on jää­nyt aika vä­häl­le huo­mi­ol­le: Mi­tes käy ko­mei­den mai­se­mien, jos vaa­roil­le ja tun­tu­reil­le ja hie­noil­le me­ren­ran­noil­le pys­ty­te­tään jopa 30 met­riä kor­kei­ta voi­ma­loi­ta. Huo­nos­ti­han sii­nä käy.

Vaa­ka­ku­pis­sa (ma­ton eri päis­sä) on siis kak­si asi­aa – mo­lem­mat si­nän­sä hy­viä ja kan­na­tet­ta­via: Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ener­gi­an­tuo­tan­to ja Suo­men luon­non- ja kultturimaisemien arvo, joka voi­daan mat­kai­lu­mie­les­sä myös ra­hak­si muut­taa – Kum­pi­ko on tär­ke­äm­pi?

Hy­vän ta­voit­teen to­teut­ta­mi­ses­ta jou­tuu kär­si­mään ja mak­sa­maan­kin sit­ten jo­ten­kin muu­ten!

Oulu, Nal­li­kari 14.1.2012; Aar­ne Hag­man

Kuo­pio; Veh­mas­mäki 1.5.2009; Aar­ne Hag­man

Muo­nio; Pal­las­tun­tu­ri 24.9.2010; Aar­ne Hag­man