Kaivostyö

Riskit ja ympäristövaikutukset

Käsittelyssä Talvivaara

Kai­vos­ta ei voi pe­rus­taa eikä maan­ka­ma­ran luon­non­va­ro­ja hyö­dyn­tää il­man usein mit­ta­vi­a­kin ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia.

Vois sa­noa, että Tal­vi­vaa­ran kai­vos on täs­sä mie­les­sä nous­sut ikä­väl­lä ta­val­la esil­le ja tä­män­kin kurs­sin  ma­te­ri­aa­lik­si.

Tal­vi­vaa­ran pul­mat ovat jo kai­vok­sen koos­ta­kin sekä pal­jon vet­tä vaa­ti­vas­ta tek­nii­kas­ta joh­tu­en mit­ta­via – ym­pä­ris­tö­ka­tast­ro­fis­ta­kin on pu­hut­tu.

Kes­kus­te­lu on kui­ten­kin ol­lut jos­sain mää­rin vi­nou­tu­nut­ta ja yksi­puo­lis­ta­kin. Maa­il­mal­la on var­maan kai­vok­sia joi­den ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ja muut­kin on­gel­mat ovat pal­jon suu­rem­pia kuin Tal­vi­vaa­ran, mut­ta kun ne ovat meil­tä nä­ky­mät­tö­mis­sä ei­vät­kä suo­ra­nai­ses­ti kos­ke­ta, niis­tä ei niin pal­jon pi­de­tä me­te­liä (kts vi­deo)

Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni ei vie­lä ole tie­dos­sa, mi­ten Tal­vi­vaa­ran kai­vok­sel­le lo­pul­ta käy. Ei ole myös­kään tark­kaa tie­toa sii­tä, kuin­ka suu­ris­ta ym­pä­ris­tö­on­gel­mis­ta on lo­pul­ta ky­sy­mys.

Blogijuttuja aiheesta

tors­tai 2. loka­kuu­ta 2008

Mal­me­ja ja mik­ro­be­ja 

Sot­ka­mon Tal­vi­vaa­ran kai­vok­sel­la käyn­nis­tyi ei­len nik­ke­lin ja sin­kin tuo­tan­to.
Kai­vos­alue on kool­taan mit­ta­va: Koko­nais­pin­ta-ala on 61 ne­li­ö­kilo­met­riä ja sil­lä si­jait­see itse tuo­tan­to­lai­tos­ten li­säk­si kak­si avo­lou­hos­ta (Kuu­si­lam­pi ja Kol­mi­sop­pi) sekä laa­jat me­tal­lien tal­teen­ot­toon ta­vit­ta­vat liuo­tus­a­lu­eet. Sivu­ki­vien va­ras­toin­tiin tar­vi­taan myös omat alu­een­sa kai­vos­a­lu­een si­säl­lä.
Kai­vok­sen avaa­mi­nen sat­tui me­tal­lien maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­en nous­tes­sa hy­vään sau­maan.
Niin­pä tä­män ison hank­keen tu­le­vai­suus näyt­tää va­loi­sal­ta. Kun kai­vok­sen tuo­tan­to toi­mii täy­del­lä te­hol­la vuon­na 2010, sen osuus maa­il­man koko nik­ke­lin tuo­tan­nos­ta ar­vi­oi­daan ole­van 2,3% . Nik­ke­lin li­säk­si kai­vok­ses­ta saa­daan sink­kiä ja mui­ta­kin me­tal­le­ja.

Uut­ta bio­tek­no­lo­gi­aa­kin tuo­tan­nos­sa käy­te­tään. Me­ne­tel­mä pe­rus­tuu joi­den­kin bak­tee­rien ky­kyyn ka­ta­ly­soi­da me­tal­lien liu­ke­ne­mis­ta mal­mis­ta liuok­seen.
Tämä “bio­kasa­liuo­tus” on tie­to­jen mu­kaan te­hok­kaam­paa ja ym­pä­ris­töl­le vä­hem­män va­hin­gol­lis­ta kuin pe­rin­tei­set me­ne­tel­mät.

lau­an­tai 12. mar­ras­kuu­ta 2011

Kul­kaa kor­peim­me kuis­kin­taa.

Kivi­mäki, Leh­to­vaa­ra…Jor­mas­jär­vi, Lah­nas­jär­vi…Kol­mi­sop­pi..
Ni­met kar­tal­la vä­räyt­tä­vät muis­toil­la noin nel­jän­kym­men vuo­den ta­kaa – Niin se aika rien­tää! Noil­la seu­duil­la ai­koi­naan hiih­del­tiin – umpi­han­ke­a­kin kym­me­niä kilo­met­re­jä – ja ah­ki­o­ta pe­räs­sä raa­hat­tiin. Yöl­lä kuu loi aa­ve­mai­sia var­jo­ja ke­lois­ta, jot­ka tör­röt­ti­vät avo­hak­kuul­la. Muis­tuu­pa mie­leen se­kin, mi­ten sis­si­telt­ta mei­na­si pa­laa kuu­sen juu­rel­le, kun ka­mi­nas­ta ki­pi­nät sin­koi­li­vat.
Jos vie­lä lii­tän äs­kei­seen nimi­lis­taan sa­nan “Hoi­kan­kan­gas“, saat­taa tätä jut­tua lu­ke­vil­le il­man tar­kem­pia pal­jas­tuk­sia jo käy­dä sel­vil­le, mitä var­ten nuo kart­ta­ni­met ovat jää­neet mi­nul­le­kin niin hy­vin mie­leen.

Jos siir­rym­me noil­ta seu­duil­ta hiu­kan eteen­päin, tu­lee vas­taan paik­ka, joka on run­saas­ti ol­lut esil­lä vii­me ai­koi­na: Tal­vi­vaa­ra. Sen ver­ran on ai­kaa ku­lu­nut, ett­en muis­ta var­mak­si ulot­tui­vat­ko “jo­tok­sem­me” sin­ne asti. Sel­vää on kui­ten­kin se, että nyt ovat mai­se­mat siel­lä ihan toi­sen­lai­set kuin tuol­loin. Ei myös­kään val­kea, puh­das lumi suk­sen alla su­hi­si­si, vaan har­maan­mus­taa pö­lyä oli­si han­gen pin­nal­la.

Suo­men maan­ka­ma­ra on osoit­tau­tu­nut mal­mi­varoil­taan rik­kaak­si ja ulko­mai­set­kin yh­ti­öt ovat jo pit­kään ol­leet ak­tii­vi­sia täl­lä sa­ral­la. Vas­ta uu­ti­soi­tiin, että La­pis­ta on löy­ty­nyt Eu­roo­pan suu­rin nik­ke­li­e­siin­ty­mä Sa­kat­ti­lam­men alu­eel­ta – To­sin “han­ka­las­ti” Na­tu­raan kuu­lu­val­ta soi­den­suo­je­lu­a­lu­eel­ta (Kart­ta­paik­ka: Vii­an­ki­aa­pa). Nik­ke­li on pää­tuo­te myös Tal­vi­vaa­ran kai­vok­sel­la, joka on tä­män ju­tun var­si­nai­nen osoi­te: Se on Eu­roo­pan suu­rin nik­ke­li­kai­vos.
Kai­vos­ta ei kos­kaan voi pe­rus­taa, pi­tää yllä ja mah­dol­li­ses­ti laa­jen­taa il­man, että ym­pä­ris­tö kär­sii. Vaik­ka lou­hin­ta- ja ri­kas­tus­tek­nii­kat ke­hit­ty­vät ja ovat Suo­mes­sa huip­pu­luok­kaa, pro­ses­seis­ta le­vi­ää aina pääs­tö­jä.
Tal­vi­vaa­ran­kin kai­vok­sen pe­rus­ta­mi­sen yh­tey­des­sä oli jo la­kien­kin ja sää­dös­ten mu­kaan otet­ta­va ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set huo­mi­oon.

On vai­kea jul­ki­suu­teen tul­lei­den tie­to­jen poh­jal­ta pää­tel­lä, tie­det­tiin­kö Tal­vi­vaa­ran koh­dal­la näis­tä mah­dol­li­sis­ta, mit­ta­vis­ta­kin saas­tu­mis­pul­mis­ta ja nii­hin osat­tiin va­rau­tua vai yl­lät­ti­vät­kö seu­rauk­set – Vai onko pe­rä­ti niin, että asi­aan ei edes kun­nol­la pa­neu­dut­tu.
Ai­na­kin alu­een asuk­ka­a­at ovat konk­reet­ti­ses­ti saa­neet ko­kea, mitä tar­koit­taa, kun asuin­pai­kan, kesä­mö­kin tai ret­ki- ja ka­las­tus­seu­tu­jen lä­his­töll­lä toi­mii jät­ti­mäi­nen kai­vos. So­pi­val­la tuu­lel­la kai­vok­sen ha­jut tun­ke­vat ne­nään ja tah­ri­va pöly las­keu­tuu kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän kuis­teil­le ja ik­ku­na­lau­doil­le.
Eni­ten ol­laan nyt huo­lis­saan sii­tä, että vaik­ka kai­vos on ol­lut toi­min­nas­sa vas­ta muu­ta­man vuo­den, jot­kut lähi­seu­dun ve­det ovat jo käy­tän­nös­sä men­neet pi­lal­le ja kai­vo­ve­sis­sä on ta­pah­tu­nut hä­lyt­tä­viä muu­tok­sia. Sal­mi­sen erä­maa­jär­vi on muut­tu­nut ve­del­tään Itä­me­ren kal­tai­sek­si: Niin pal­jon on kai­vok­sel­ta kul­keu­tu­nut nat­rium­sul­faat­tia sii­hen. Jär­ven poh­jas­sa jö­köt­tää suo­lais­ta, ras­kas­ta vet­tä ja hap­pi­kato sii­tä seu­raa ihan sa­mal­la ta­val­la kuin Itä­me­ren sy­vän­teis­sä. Niin­pä jär­ves­tä on tul­lut oi­val­li­nen tut­ki­mus­koh­de, mut­ta tämä tie­to ei var­maan läm­mi­tä lam­mel­la ka­las­ta­via ja alu­eel­la ret­kei­le­viä, kun nuo­ti­on mu­ka­vaan tuok­suun sei­koit­tuu ve­des­tä le­hah­ta­vaa…no pis­san­ta­pais­ta ha­jua, ku­ten eräs leh­teen haas­ta­tel­tu asi­an il­mai­si!

Kai­vos ja var­sin­kin näin suu­ri on mer­kit­tä­vä ta­lou­del­li­nen pi­ris­te ja työn­an­ta­ja.  Hai­tal­lis­ten pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­nen ja jopa tal­teen­otto on mah­dol­lis­ta itse kai­vok­sen alu­eel­la, mut­ta täm­möi­nen mak­saa. Kai­vos­toi­min­nan­kin kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­ta­aa suu­res­ti maa­il­man­ta­lou­den ylei­nen ke­hi­tys, mikä hei­jas­tuu suo­raan esim. nik­ke­lin maa­il­man­mark­ki­na­hin­taan. Ym­mär­tääk­se­ni Tal­vi­vaa­ran kai­vos kiik­kuu juu­ri tuol­la kan­nat­ta­vuu­den raja-alu­eel­la, jo­ten suu­riin lisä­in­ves­toin­tei­hin ei tiet­tä­väs­ti ole va­raa. Mal­mia Tal­vi­vaa­ras­sa riit­tää kym­me­nik­si vuo­sik­si ja sem­moi­sel­la aika­jän­teel­lä kai­vos yli­pää­tään on ai­koi­naan pää­tet­ty myös pe­rus­taa.
Sii­nä­pä sitä sit­ten on­kin pun­ta­roi­mis­ta sekä alu­eel­li­sil­le että val­ta­kun­nal­li­sil­le päät­tä­jil­lä: Kuin­ka pal­jon ol­laan val­mii­ta sie­tä­mään luon­nol­le ai­heu­tet­tu­ja, ehkä pe­ruut­ta­mat­to­mia hait­to­ja, jot­ta alu­eel­le saa­daan kai­vok­sen mu­ka­na tu­le­vaa ta­lou­del­lis­ta hy­vää?  Voi­daan­ko kai­vos­toi­min­taa yli­pää­tään jat­kaa, jos ym­pä­ris­töl­le ai­heu­tu­vat hai­tat ovat lii­an suu­ria ja mitä kai­vok­sen sul­ke­mi­ses­ta seu­rai­si näi­nä ta­lou­del­li­ses­ti epä­va­kai­na ai­koi­na?
Eräs huo­mi­on­ar­voi­nen näkö­kul­ma on myös otet­ta­va huo­mi­oon: Onko pa­rem­pi, että han­kim­me ja ja­los­tam­me te­ol­li­suu­den tar­vit­se­mat raa­ka-ai­neet koti­maas­sa vai os­tam­me­ko ne jos­tain muu­al­ta,tuo­tet­tu­na olo­suh­teis­sa ja ta­val­la, mi­hin meil­lä ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa?

Sa­von Sa­no­mis­sa oli tä­nään taas jut­tua Tal­vi­vaa­ran ym­pä­ris­tö­on­gel­mis­ta ja se­los­tus sii­tä, mitä reit­tiä siel­tä tu­le­vat ve­det vir­tai­le­vat Kal­la­ve­teen.
Toi­vot­ta­vas­ti Kai­nuun maa­kun­ta­lau­lun jat­koa ei kos­kaan tar­vit­se vään­nel­lä täs­tä osin:   …”ja jyl­hien jär­vien lois­kin­taa”!

Lähteitä:

Kart­ta­pai­kas­sa:

GE3 Ris­kien maa­il­ma / Van­ha opsAar­ne Hag­man; Kurs­sin ri­kas­tus­ma­te­ri­aa­lia 201324.7.2013