Pylväsdiagrammi muodostuu pystypylväistä. Jos pylväät on piirretty vaakasuoraan, puhutaan usein palkkidiagrammista.
Pylväsdiagrammilla havainnollistetaan kokonaisuuden jakautumista osiin tai vertaillaan suuruussuhteita.
Esimerkki 1.
Taulukossa on esitetty suosituimmat poikien esimmäiset etunimet vuonna 2007.
Piirretään tiedoista pylväsdiagrammi, jonka vaaka-akselilla on nimi ja pystyakselilla annettujen nimien lukumäärä.
Viivadiagrammissa havaintoarvot on yhdistetty toisiinsa viivalla.
Viivadiagrammeja käytetään samanlaisissa tilanteissa kuin pylväsdiagrammia. Viivadiagrammi soveltuu kuitenkin paremmin kuvaamaan kehityssuuntaa.
Esimerkki 2
Helsingin väkiluku on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Piirretään oheisen taulukon pohjalta viivadiagrammi väestön määrästä.
Sijoitetaan vuosiluvut vaaka-akselille ja väestön määrät pystyakselille. Jos viivadiagrammi piirretään kuten pylväsdiagrammi, alkavat pystyakselin arvot nollasta.
Viivadiagrammilla halutaan kuitenkin yleensä kuvata muutosta ja tällöin muutoksen suuruus ei ole selvästi nähtävissä. Jotta muutos nähtäisiin selvemmin ja kuvaajasta saataisiin tarkempi, on pystyakselin asteikko valittava uudestaan. Suurin pystyriville tuleva arvo on 551123, joten maksimiarvon tulee olla tätä vähän suurempi. Pienin arvo on 490872, joten minimin tulee olla tätä vähän pienempi.
Avoin matematiikkaTilastoja ja todennäköisyyksiä4.4.2013
Diagrammin piirtäminen