Tilastokuvaajan eli diagrammin tyyppi valitaan sen mukaan millainen tilastomuuttuja on kyseessä.
Diskreetti tilastomuuttuja voi saada vain erillisiä arvoja. Jatkuva tilastomuuttuja voi saada kaikkia arvoja joltakin väliltä.
Diskreettiä muuttujaa kuvataan yleensä pylväsdiagrammin avulla. Jatkuvaa muuttujaa kuvataan sen sijaan yleensä viivadigrammilla tai histogrammilla. Diskreetin tilastomuuttujan arvot voidaan laskea. Jatkuvan tilastomuuttujan arvot voidaan mitata.
Histogrammi muodostuu toisissaan kiinni olevista pylväistä. Frekvenssi on tietyn havaintoarvon esiintymiskertojen lukumäärä tilastoaineistossa.
Frekvenssi voidaan ilmaista myös prosentteina kokonaismäärästä, jolloin käytetään nimitystä suhteellinen frekvenssi. Suhteellisien frekvenssien havainnollistamiseen sopii hyvin sektoridiagrammi.
Suhteellinen frekvenssi on luku, joka ilmoittaa, kuinka suuri osuus havainnoista saa tietyn arvon. Se voidaan ilmoittaa murto-, desimaali- tai prosenttilukuna.
suhteellinen frekvenssi = frekvenssi / frekvenssien summa
Suhteellisten frekvenssien summa on aina 1 tai 100 %, laskuissa summa voi hieman poiketa johtuen pyöristyksistä.
Esimerkki 1
Luokan oppilaiden sisarusten lukumäärää kuvaava tilasto on seuraava:
2 1 2 3 0 1 0 4 3 4 2 1 1 3 2 2
Tilastomuuttuja on tässä tapauksessa sisarusten lukumäärä ja kyseessä on diskreetti muuttuja, koska sisarusten lukumäärä saadaan selville laskemalla.
Ryhmitellään tiedot sisarusten lukumäärästä. Merkitään taulukkoon kuinka monella ei ole sisaruksia, kuinka monella on 1 sisarus jne. Näin saadaan selville sisarusten lukumäärien frekvenssit. Suhteellinen frekvenssi puolestaan ilmoittaa, monellako prosentilla koko luokan oppilaista on tietty määrä sisaruksia.
Frekvenssien perusteella voidaan piirtää pylväsdiagrammi.
Esimerkissä 1 pylväsdiagrammi sisältää kaiken alkuperäisen informaation. Se on kuitenkin paljon havainnollisempi tapa sisarusten lukumäärän kuvaamiseen kuin pelkkä taulukointi. Pylväsdiagrammista nähdään lisäksi, että sisaruksien lukumäärän jakauman kuvaaja on yksihuippuinen ja se laskee lähes symmetrisesti huipun kummallakin puolella. Jakauman kuvaaja voi olla myös epäsymmetrinen tai monihuippuinen.
KESKUSTELU1: Kerro mitä tilastotietoja sinusta on vuosien varrella kerätty? Mitkä näistä tiedoista ovat julkisia? Klikkaa itsesi keskusteluun klikkaamalla alapuolella olevaa “Keskustele aiheesta” -kuvaa ja muista että saat pisteitä myös keskusteluun osallistumisesta!
KESKUSTELU2: Mitä tilastotietoja voit löytää sanomalehdistä? Mitä niissä on tilastomuuttujina? Mikä niissä on perusjoukkona?Klikkaa itsesi keskusteluun klikkaamalla alapuolella olevaa “Keskustele aiheesta” -kuvaa ja muista että saat pisteitä myös keskusteluun osallistumisesta!
Avoin matematiikkaTilastoja ja todennäköisyyksiä4.4.2013