10. Tuotetaan ja havainnollistetaan tilastotietoja

Tut­ki­mus­koh­tei­ta sa­no­taan ti­las­to­yk­si­köik­si ja tut­kit­ta­vaa omi­nai­suut­ta ti­las­to­muut­tu­jak­si.

Jouk­koa, jo­hon tut­ki­mus koh­dis­tuu, sa­no­taan pe­rus­jou­kok­si eli po­pu­laa­ti­ok­si. Pe­rus­jouk­ko on usein niin suu­ri, ett­ei voi­da teh­dä koko­nais­tut­ki­mus­ta, vaan on tut­kit­ta­va osa­jouk­koa. Jos osa-jouk­ko edus­taa hy­vin pe­rus­jouk­koa, sitä sa­no­taan otok­sek­si, muus­sa ta­pauk­ses­sa kyse on näyt­tees­tä. Otos tu­lee va­li­ta si­ten, että jo­kai­sel­la pe­rus­jouk­koon kuu­lu­val­la on mah­dol­li­suus tul­la otok­seen. Otan­nan voi suo­rit­taa esi­mer­kik­si ar­po­mal­la.

Klik­kaa kaa­vi­o­ta suu­ren­taak­se­si!

Kor­re­laa­ti­ol­la tar­koi­te­taan muut­tu­jien vä­lis­tä ti­las­tol­lis­ta riip­pu­vuut­ta. Sitä voi­daan tut­kia ha­jon­ta­ku­vi­ois­ta. Jos ha­jon­ta­ku­vi­oon voi­daan aset­taa suo­ra, kor­re­laa­tio on li­ne­aa­ris­ta. Jos suo­ra on nou­se­va, on kor­re­laa­tio po­si­tii­vis­ta. Jos suo­ra on las­ke­va, on kor­re­laa­tio ne­ga­tii­vis­ta.

Klik­kaa kaa­vi­o­ta suu­ren­taak­se­si!

Klik­kaa kaa­vi­o­ta suu­ren­taak­se­si!

Tilastomuuttujien mitta-asteikot

Muut­tu­ja voi olla mää­rää mit­taa­va eli kvan­ti­ta­tii­vi­nen tai laa­tua mit­taa­va eli kva­li­ta­tii­vi­nen. Mit­ta-as­tei­kot ja­e­taan nel­jään luok­kaan.

Laatusasteikko

Ha­vain­not luo­ki­tel­laan kah­teen tai use­am­paan luok­kaan sa­man­lai­suu­ten­sa tai eri­lai­suu­ten­sa pe­rus­teel­la. Luok­kia ei voi lait­taa jär­jes­tyk­seen mi­tat­ta­van omi­nai­suu­den suh­teen. Esi­mer­kik­si nai­nen – mies, kau­pun­ki – maa­lais­kun­ta.

Järjestysasteikko

Mi­tat­ta­vas­ta koh­tees­ta voi­daan ai­no­as­taan sa­noa, onko sil­lä mi­tat­ta­vaa omi­nai­suut­ta enem­män, yhtä pal­jon vai vä­hem­män kuin toi­sel­la koh­teel­la. Koh­tei­den vä­li­sil­lä etäi­syyk­sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Esi­merk­ki­nä täs­tä ovat asen­ne­skaa­lat: täy­sin eri miel­tä/jok­seen­kin eri miel­tä/ei sa­maa eikä eri miel­tä/jok­seen­kin sa­maa miel­tä/täy­sin sa­maa miel­tä.

Välimatka-asteikko

Jär­jes­tyk­sen li­säk­si mit­taus­pis­tei­den vä­li­set erot eli väli­mat­kat ovat tul­kit­ta­via. Väli­mat­ka-as­tei­kol­la yh­teen-, vä­hen­nys, ker­to- ja jako­las­kut ovat mie­lek­käi­tä las­ku­toi­mi­tuk­sia. Läm­pö­mit­ta­ri on esi­merk­ki väli­mat­ka-as­tei­kos­ta. Väli­mat­ka-as­tei­kol­la nol­la­pis­te on mää­ri­tel­tä­vis­sä, ku­ten läm­pö­ti­las­sa (cel­sius- ja fahrenheitasteikko), eri ta­voin.

Suhdeasteikko

Suh­de­as­teik­ko saa­daan li­sää­mäl­lä väli­mat­ka-as­teik­koon ab­so­luut­ti­nen nol­la­pis­te. Suh­de­as­tei­kol­li­sia muut­tu­jia ovat esi­mer­kik­si hen­ki­lön pi­tuus, tu­lot sekä raha- ja luku­mää­rä­mi­tat.

Muut­tu­jan mit­ta-as­tei­kos­ta riip­puu min­kä­lai­sia tun­nus­lu­ku­ja muut­tu­jan ku­vaa­mi­seen voi­daan käyt­tää.

Ehdotuksia tutkimusaiheiksi

Suun­nit­te­le ja to­teu­ta tut­ki­mus ja käy­tä tu­los­ten ana­ly­soi­mi­sen apu­na tau­luk­ko­las­ken­ta­oh­jel­maa. En­nen ai­neis­ton ke­rää­mis­tä poh­di tark­kaan, mitä ha­lu­at tut­ki­muk­sel­la­si saa­da sel­vil­le. Sen jäl­keen muo­dos­ta muut­tu­jat ja tee ky­sy­myk­set. Muis­ta, että ke­rää­mä­si tie­dot ovat koko tut­ki­muk­sen pe­rus­ta. Ha­vain­nol­lis­ta tu­lok­sia ti­las­to­ku­vaa­jien ja tun­nus­lu­ku­jen avul­la.

Jatko-opiskelupaikka

Kuin­ka suu­ri osa kou­lu­si 9. luokkalaisista me­nee pe­rus­kou­lun jäl­keen am­ma­til­li­seen oppi­lai­tok­seen, lu­ki­oon tai jon­ne­kin muu­al­le. Min­ne paik­ka­kun­nil­le jat­ko-opin­toi­hin ha­keu­du­taan?

Lähikaupassa asiointi

Käy­kö lä­hel­lä asu­vat siel­lä use­am­min kuin kau­em­pa­na ja os­ta­vat­ko lä­hel­lä asu­vat pie­nem­piä ruo­ka­mää­riä? Kum­pien kaupassakäynti on tuot­toi­sam­paa?

Hintavertailu

Tut­ki jon­kin tuot­teen tai pal­ve­lun hin­to­ja. Pal­jon­ko hin­nat vaih­te­le­vat eri kau­pois­sa? Voit ot­taa tut­ki­muk­seen mu­kaan myös net­ti­kaup­po­ja.