Todennäköisyyslaskenta sai alkunsa 1600-luvun Ranskassa. Ensimmäiset ongelmat koskivat aateliston harrastamien uhkapelien voitto- ja tappiomahdollisuuksien analysointia. Nykyisin todennäköisyyslaskentaa käytetään muun muassa liikennesuunnittelussa, vakuutusalalla, laaduntarkkailussa, sääennusteiden laadinnassa, geenitutkimuksissa ja taloustieteessä.
Todennäköisyys liittyy ilmiöihin, joiden tulos riippuu sattumasta. Satunnaisilmiön lopputulosta ei voi etukäteen päätellä, mutta tulosten esiintymismahdollisuuksia voidaan tutkia matemaatisesti. Satunnaisilmiön eri tulosmahdollisuuksia kutsutaan alkeistapauksiksi. Esimerkiksi nopanheiton alkeistapaukset ovat silmäluvut 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Kolikonheiton alkeistapaukset ovat puolestaan kruuna ja klaava. Jos kaikki alkeistapaukset ovat yhtä mahdollisia, kutsutaan niitä symmetrisiksi.
Satunnaisilmiöiden tuloksista voidaan muodostaa tapahtumia, jotka muodostuvat kyseiselle tapahtumalle suotuisista alkeistapauksista. Nopanheiton tapahtumalle ”pisteluku on parillinen” suotuisat alkeistapaukset ovat 2, 4 ja 6.
Tapahtuman A
klassinen todennäköisyys:
P(A) = suotuisten tapausten lukumäärä / kaikkien alkeistapausten lukumäärä
Todennäköisyys voidaan ilmoittaa murto-, desimaali- tai prosenttilukuna. Mitä lähempänä P(A) on arvoa 1, sitä todennäköisempi on tapahtuma A.
Tapahtumaa, jolla ei ole yhtään suotuisaa alkeistapausta, kutsutaan mahdottomaksi ja sen todennäköisyys on 0 eli 0 %. Jos kaikki alkeistapaukset ovat puolestaan suotuisia, on tapahtuma varma ja sen todennäköisyys on 1 eli 100 %.
Jokaiselle tapahtumalle A on voimassa: 0 ≤ P(A) ≤ 1
Esimerkki 1
Tarkastellaan nopanheittoa ja tapahtumaa A = ”pisteluvuksi saadaan 5”. Alkeistapausten joukon muodostavat nyt kaikki mahdolliset pisteluvut {1, 2, 3, 4, 5 ja 6}. Tapahtumalla A suotuisia tapauksia on vain yksi eli pisteluku {5}. Tapahtuman A todennäköisyys on siis P(A) = P(pisteluvuksi saadaan 5) = 1/6 ≈ 0,17 = 17%
Esimerkki 2
Korttipakassa on 52 korttia. Nostetaan pakasta yksi kortti. Lasketaan todennäköisyys sille, että kortti on
- ruutuässä
P(ruutuässä) = 1/52 - hertta
P(hertta) = 13/52 = 1/4 - kuningas
P(kuningas) = 4/52 = 1/13