Todennäköisyyksiä laskettaessa on selvitettävä suotuisten ja kaikkien alkeistapausten lukumäärä. Jos alkeistapauksia on paljon, on niiden luetteleminen työlästä. Alkeistapausten lukumäärän selvittämiseksi onkin kehitetty erilaisia menetelmiä.
Esimerkki 1
Miisalla on lomamatkalla mukana kolme paitaa, kahdet housut ja kaksi paria kenkiä. Lasketaan, montako asukokonaisuutta hän voi niistä muodostaa.
Tilannetta voidaan havainnollistaa puudiagrammin avulla. Yksi reitti latvasta juureen kuvaa yhtä alkeistapausta. Puudiagrammista nähdään, että erilaisia asukokonaisuuksia on yhteensä 12 kpl.
Sama tulos saadaan myös kertolaskulla: 3 ∙ 2 ∙ 2 = 12
Kysytty asukokonaisuuksien lukumäärä saatiin siis kertomalla keskenään eri vaiheissa olevien vaihtoehtojen lukumäärät. Periaatetta sanotaan tuloperiaatteeksi.
Esimerkki 2
Lasketaan, monellako eri tavalla kolme henkilöä A, B ja C voivat asettua riviin.
Rivin ensimmäinen henkilö voidaan valita kolmella eri tavalla, toinen henkilö kahdella eri tavalla ja kolmas henkilö yhdellä tavalla. Joten henkilöt voivat asettua riviin 3 • 2 • 1 = 6 eri tavalla.
Esimerkki 3
Heitetään kahta noppaa. Millä todennäköisyydellä
- kummassakin nopassa on pistelukuna vähintään 4
- pistelukujen summa on enintään 5?
Ratkaisu:
Käytetään ruudukkoa tilanteen havainnollistamiseen. Ruudut kuvaavat alkeistapauksia ja niitä on kaikkiaan 36 kpl.
- Suotuisia pareja on 9 kpl (ruudukossa punaisella), joten P(kummassakin nopassa vähintään 4) = 9/36 = 1/4 = 0,25.
- Suotuisia pareja on nyt 10 kpl (ruudukossa sinisellä), joten P(pistelukujen summa enintään 5) = 10/36 = 5/18 ≈ 0,28.