Kertolasku ja yhteenlasku ovat todennäköisyyslaskennan peruslaskutoimituksia. Kertolaskun avulla lasketaan todennäköisyys usean tapahtuman samanaikaiselle esiintymiselle. Yhteenlaskun avulla puolestaan tarkastellaan saman satunnaisilmiön erilaisia tapahtumismahdollisuuksia.
Riippumattomien tapahtumien kertosääntö:
Jos tapahtumat A ja B eivät mitenkään vaikuta toisiinsa eli ne ovat toisistaan riippumattomia, on todennäköisyys, että ”A ja B tapahtuvat”
P(A ja B) = P(A) · P(B)
Esimerkiksi nopanheitossa saadut silmäluvut ovat riippumattomia toisistaan. Noppa ei ”muista” minkä tuloksen antoi viimeksi ja jätä antamatta samaa pistelukua.
Esimerkki 1
Heitetään noppaa neljä kertaa. Lasketaan, millä todennäköisyydellä saadaan joka kerralla sama pisteluku.
Esimerkki 2
Ihmiset voidaan jakaa ryhmiin veren perusteella sen mukaan, mihin veriryhmään (A, B, AB ja O) tai mihin Rhesus-luokkaan (Rh + tai Rh -) he kuuluvat. Jokainen ihminen kuuluu yhteen veriryhmään ja yhteen Rhesus-luokkaan. Suomalaiset ovat jakautuneet eri veriryhmiin ja Rh-luokkiin seuraavasti:
Veriryhmä ja Rhesus-luokka ovat toisistaan riippumattomia eli veriryhmän perusteella ei voi päätellä kumpaan Rhesus-luokkaan henkilö kuuluu.
Mikä on todennäköisyys, että satunnaisesti valitun suomalaisen
- veriryhmä on O?
- veriryhmä on AB ja Rhesus-luokka on negatiivinen eli henkilön kuuluu ryhmiin AB ja Rh- ?
Ratkaisu:
- (P veriryhmä on O) = 0,3 = 30%
- P (AB ja Rh- ) = P (AB) ∙ P (Rh-) = 0,08 ∙ 0,16 ≈ 0,013 ≈1,3 %