Aika-käsitteen avulla pystytään laittamaan tapahtumahetket järjestykseen. Ensimmäiset ajanmääritykset perustuvat päivän ja yön vaihteluun sekä vuodenaikoihin. Minuutteja ja sekuntteja on käytetty 1600-luvulta lähtien. Tarve niille tuli vasta tähtitieteen kehittymisen myötä. Kymmenjärjestelmästä poikkeava tunnin ja minuutin jako kuuteenkymmeneen on peräisin babylonialaisilta.
Maailmanaikana käytetään Englannin Greenwichin aikaa (GMT = Greenwich Mean Time), jossa puolenpäivän hetki määrätään Lontoon läheltä kulkevan 0-pituuspiirin mukaan. Suomessa noudatetaan toista aikavyöhykettä Greenwichistä itään, jota kutsutaan Itä-Euroopan ajaksi (GMT + 2). Kun kello on Greenwichissä 12.00, on se meillä 14.00. Suomen virallinen aika saadaan Espoon Otaniemestä, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sähkötekniikan laboratoriosta.
1 tunti = 60 minuuttia
1 minuutti = 60 sekuntia
1 vuosi = 52 viikkoa = 365 vuorokautta
Esimerkki 1.
Lasketaan paljonko on kolme viidesosaa 4/9 tunnista.
Luvusta otetaan tietty osa siten, että luku kerrotaan kyseisellä osalla.
Tunnissa on 60 minuuttia, joten vastaus minuutteina saadaan ottamalla neljä viidestoistaosaa 60 minuutista.
Kellonaikalaskuja helpottaa tuntien ja minuuttien eritteleminen. Aikoja voidaan laskea allekkain yhteen ja vähentää toisistaan, kunhan muistetaan ettei kyseessä ole tuttu kymmenjärjestelmäkäytäntö vaan 1 h = 60 min. Lasku aloitetaan aina pienimmistä ajanmääreistä.
Esimerkki 2.
Juna lähtee asemalta 6.35 ja matka kestää 3 tuntia 46 minuuttia. Moneltako juna on perillä?
Vastaus: Juna on perillä kello 10.21.
Esimerkki 3.
Yöjuna saapui asemalle 4.12. Moneltako se lähti, jos matka kesti 2 tuntia 48 minuuttia?
Vastaus: Juna lähti kello 1.24.
Avoin matematiikka 7Osio 1: Lasketaan reaaliluvuilla20.5.2014